Suomella on ollut vakava tilanne jo usean viikon ajan, kun useilta kasvattamoilta on todettu lintuinfluenssan H5N1-variantti.
Tartunnan kerrotaan johtuvan lokkeista, jotka ovat kosketuksissa minkkien ja kettujen ruokaan. Tämä on herättänyt kysymyksiä Suomen karjatilojen ympäristöhygieniasta, joka saattaa edesauttaa viruksen leviämistä.
Heinäkuun lopulla lintuinfluenssa oli todettu 20 turkiseläinkasvattamolla, ja neljän muun tilan näytteitä analysoidaan parhaillaan, kertoo elintarvikeviranomainen. Suomi on Euroopan suurin kettuturkistentuottaja ja maailman toiseksi suurin. Suomen turkiseläinten kasvattajien yhdistyksen (FIFUR) mukaan vuosittain kasvatetaan ja teurastetaan noin kaksi miljoonaa kettua.
Tilanteeseen reagoiden viranomaiset ovat antaneet suomalaisille metsästäjille luvan ampua lisää lintuja satojen karjatilojen läheisyydessä. Tämä on tarkoitettu minimoimaan lintuinfluenssan leviämisen riskiä.
Lintuinfluenssan puhkeaminen minkkien ja kettujen kasvattamoilla on herättänyt myös virologien huolta. Suomessa tilannetta pidetään huolestuttavana ja se voi virologien pelossa muodostaa merkittävän uhkan kansanterveydelle.
Verrattuna muihin Euroopan maihin, kuten Tanskaan ja Alankomaihin, jotka päättivät kaksi vuotta sitten sulkea minkkien kasvattamot kokonaan koronapandemian leviämisvaaran takia, Suomi on valinnut toisenlainen lähestymistavan. Huolimatta äskettäisestä lintuinfluenssasta Suomi on päättänyt pitää turkistalouden toiminnassa.
Useissa maissa on viime aikoina raportoitu useita tapauksia nisäkkäistä, jotka on saanut lintuinfluenssatartunnan. Joulukuussa Ranskassa kissalla todettiin tartunta, Espanjassa variantti löytyi minkeistä ja Yhdysvalloissa kolmella harmaakarhulla todettiin lintuinfluenssa.
Englannissa tauti on viime kuukausina todettu ketuilla ja hylkeillä. Myös Alankomaissa nisäkkäät ovat saaneet tartunnan. Tammikuussa Pohjois-Brabantissa ketulla todettiin H5N1-tyypin lintuinfluenssa, ja aiemmin Alankomaissa muun muassa kärpällä, mäyrällä ja saukolla on todettu tartuntoja.