Liittoneuvosto oli alun perin suunnitellut maatalousmenoja leikattavaksi 1,6 % seuraavien vuosien aikana. Tämä oli osa laajempaa säästötoimenpidettä. Suuri 230 miljoonan frangin säästö kuitenkin kumottiin.
Erityisesti Sveitsin maanviljelijäliitto (SBV) ja useat maatalousjärjestöt ovat voimakkaasti puolustaneet tukien säilyttämistä. He perustelivat, että maataloussektori on jo vuosia toiminut rajatussa budjetissa, vaikka monet kustannukset ja menot ovat pakollisia. SBV:n johtajan Martin Ruferin mukaan ei ole oikeudenmukaista, että viljelijät joutuvat kantamaan valtion budjettialijäämien seuraukset.
Vuorostaan maatalousmenojen kasvua vastustavat ovat viitanneet maatilojen määrän vähenemiseen. Viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana Sveitsin maatilojen määrä on laskenut 30 %. Kriitikoiden mukaan budjetin tulisi mukautua tähän kehitykseen.
Maataloustukien säilyttäminen vaikuttaa erilaisiin ryhmiin. Viljelijöille se merkitsee vakautta ja mahdollisuutta jatkaa investointeja kestäviin ja ilmastoystävällisiin viljelykäytäntöihin. Kuluttajat voivat puolestaan luottaa vakaisiin ruoan hintoihin ja tietynlaiseen omavaraisuuteen.
Sveitsi harjoittaa omaa maatalouspolitiikkaansa, joka eroaa Euroopan unionin yhteisestä maatalouspolitiikasta (YMP). EU korostaa ennen kaikkea maataloustuotteiden vapaata markkinaa, kun taas Sveitsi painottaa enemmän paikallista tuotantoa ja tiukkoja ympäristösääntöjä.
Tärkeä ero Sveitsin ja EU:n maataloussäädösten välillä on niiden vaikutus kauppasopimuksiin ja ympäristövaatimuksiin. Sveitsi soveltaa tiukempia eläinten hyvinvointia ja ekologista kestävyyttä koskevia normeja kuin monet EU-maat. Mahdollisesti sveitsiläisten viljelijöiden on noudatettava kansainvälisiä kauppasääntöjä, kun taas EU suojaa pitkälti sisämarkkinoitaan. Tämä voi aiheuttaa kilpailuhaittaa sveitsiläisille maatalousyrittäjille.
Päätös jättää maatalousbudjetti ennalleen viittaa siihen, että Sveitsi arvostaa maanviljelyssektoriaan. Parlamentti jatkaa tällä päätöksellä panostamista ruoan turvallisuuteen, kestävyyteen ja perinteisten viljelykäytäntöjen säilyttämiseen.

