Tanskan hallitus on esitellyt uraauurtavan suunnitelman elintarviketuotannon hiilidioksidiveron asteittaisesta käyttöönotosta. Tanska on siten ensimmäinen maa maailmassa, joka ottaa käyttöön veron nimenomaan maatalouden ilmakehän ja maaperän saastumisesta.
Tällaista toimenpidettä on Tanskassa pohdittu jo vuosia. Tanskalaiset maatalousjärjestöt vastustavat liian suuria veroja ja vaativat korvauksia. Mittausta tukevat kattavasti useat Tanskan hallituksen ministerit, ja sitä käsitellään parlamentissa kesäloman jälkeen.
Hiilidioksidivero, joka otetaan asteittain käyttöön vuodesta 2030 alkaen, on tarkoitettu vähentämään maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöjä merkittävästi. Suunnitelma sisältää erityisiä veroja, erityisesti lihalle ja maitotuotteille. Esimerkiksi jauhelihan ja naudanlihan hinnat nousevat huomattavasti, mikä asiantuntijoiden mukaan on välttämätöntä Tanskan ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi.
Kolmen osapuolen neuvottelut, tunnetut nimellä ’vihreä kolmikko’, näyttelevät keskeistä roolia tässä prosessissa. Ryhmän muodostavat edustajat Tanskan hallituksesta, maatalous- ja luonnonsuojelujärjestöistä, maalaisseutukunnista sekä kuluttajajärjestöistä. Yhdessä he ovat saavuttaneet yhteisymmärryksen hiilidioksidiverosta, ottaen huomioon myös maataloussektorin ja laajemmin koko yhteisön taloudelliset vaikutukset. Neuvottelujen tulosta pidetään historiallisena hetkenä.
Hiilidioksidiveron lisäksi Tanska perustaa kansallisen maapohjasäätiön, jonka budjetti on noin miljardi euroa. Säätiön tarkoituksena on ostaa matalien alueiden maatalousmaata, joka muutetaan uusiksi metsiksi.
Vaikka ehdotetut toimenpiteet saavat laajaa kannatusta, kuuluu myös kriittisiä ääniä. Useat vihreät järjestöt ovat arvostelleet suunnitelmien hitaasta aikataulusta ja rajallisesta laajuudesta. Jotkut korostavat, että liikaa rahaa valuu edelleen intensiiviseen karjatalouteen, mikä heidän mukaansa on ristiriidassa ilmastotavoitteiden kanssa.
Maatalousjärjestöt ja maalaisseutukunnat ovat myös huolissaan. He pelkäävät, että pienemmät maanviljelijät joutuvat taloudellisiin vaikeuksiin ja maataloussektorilta katoaa työpaikkoja. Hallitus on kuitenkin luvannut, että taloudellisia vaikutuksia lieventäviä ja kestävään maatalouteen siirtymistä tukevia korvaavia toimenpiteitä otetaan käyttöön.
Parlamentin tulevat keskustelut näyttävät, kuinka suunnitelmat tarkalleen muotoutuvat ja mitä lisätoimia tarvitaan oikeudenmukaisen ja tehokkaan siirtymän varmistamiseksi kestävään maataloussektoriin.
