Tämän vuoden alussa saavutettiin jo sopimus maatalousjärjestöjen, ympäristöryhmien, elinkeinoelämän ja paikallisviranomaisten kesken maatalouden siirtymävaiheen mahdollistamiseksi. Tämä sopimus loi perustan nyt saavutetulle poliittiselle yksimielisyydelle, johon ovat sitoutuneet sekä keskustaoikeistolaiset että liberaalit hallitusryhmät sekä osa oppositiosta.
Myös Tanska aikoo vähentää typenoksidipäästöjään merkittävästi. Tanskan "maataloussopimukseen" on varattu Kööpenhaminassa yli kuusi miljardia euroa.
Ilmastoministeri Jeppe Buus esitteli rahoitussuunnitelman, jossa valittiin kunnianhimoisin vaihtoehto hiilidioksidipäästöjen radikaaliksi vähentämiseksi. Vuodesta 2030 lähtien käyttöön otetaan hiilidioksidivero. Aluksi vero on 16 euroa tonnilta päästettyä CO2:ta. Vuodesta 2035 vero nousee 40 euroon. Maataloudelle myönnetään kuitenkin perustasaus, joka muuttaa todellisia verokantoja.
Suunnitelma sisältää toimenpiteitä, jotka johtavat maataloussektorin merkittävään supistumiseen. Vastineeksi tanskalaiset viljelijät saavat korvauksia muutoksista aiheutuneista vahingoista. Tämä varmistaa taloudellisen tuen siirtymävaiheessa kohti kestävämpää toimintaa tai toiminnan lopettamista.
Käsillä olevat maatalousjärjestöt ja osuuskunnat tunnustavat sopimuksen tuomat haasteet, mutta näkevät myös mahdollisuuksia. Uusien kestävien käytäntöjen käyttöönoton odotetaan hyödyttävän paitsi ilmastoa myös juomavesien suojelua ja luonnon tilan parantamista.
Ympäristöryhmät ovat ottaneet sopimuksen vastaan myönteisesti, erityisesti siksi, että siinä on kunnianhimoa tarkastella maankäyttöä uudelleen ja asettaa etusijalle metsitykset ja luonnon ennallistamisen. Tämä edistää paitsi hiilidioksidipäästöjen vähentämistä myös biodiversiteettiä ja elintärkeiden ekosysteemien säilymistä.
Vaikka suurin osa ryhmistä tukee sopimusta, on myös kritiikkiä. Muun muassa vasemmistopuolueet, mukaan lukien Enhedslisten, ovat ilmaisseet huolensa ja jopa poistuneet neuvotteluista, koska heidän mielestään sopimukset eivät ole riittäviä turvaamaan eläinten oikeuksia ja pienten viljelijöiden sosiaalista vaikutusta. Myös Eläinsuojelu on todennut, että eläinten hyvinvoinnille tulisi tehdä paljon enemmän.
Kuitenkin sopimusta pidetään merkittävänä virstanpylväänä Tanskan ilmastopolitiikassa. Kunnianhimoisimpien toimenpiteiden valinta korostaa monien mukaan hallituksen päättäväisyyttä ottaa konkreettisia askelia kohti ilmastoneutraaliutta. Viljelijöille tarjottava korvaus mahdollistaa sen, että siirtymä tapahtuu sosiaalisesti oikeudenmukaisesti ja että heidän tarpeellinen tukensa on taattu tässä muutostilanteessa, korostetaan.