Kielin maatalousviranomaiset sanovat, ettei kyse ole enää siitä, tullaanko Pohjois-Saksaan löytämään ensimmäisiä tartunnan saaneita villisikoja, vaan milloin ne siellä ilmestyvät. Vuoteen 2024 mennessä Saksassa on todettu 114 ASF-tapausta. Nämä tartunnan saaneet villisiat on tähän asti löydetty Itä-Saksan osavaltioista Saksan ja Brandenburgin alueelta; 73 tapausta sijaitsee Dresdenin ja Puolan rajan välisellä alueella.
Tanskalaiset rakensivat muutama vuosi sitten 70 kilometrin mittaisen aidan Tanskan ja Saksan väliselle rajalle Etelä-Jutlantiin. Aita ei ole paksu, mutta on puolitoista metriä korkea. Raja ei ole täysin suljettu, sillä siellä on noin 20 aukkoa autoille, joille sekä jokille ja kanaville.
Kameroin valvotaan, pääsevätkö villisiat aidan yli maahan. Pienet eläimet pääsevät kuitenkin kulkemaan, koska kasviston ja eläimistön haittojen minimoimiseksi aidassa on tehty satunnaisesti pieniä kulkureittejä.
Jos Tanskaa kohtaa ASF-tartunta, tämä voi koitua kalliiksi vientitulojen kannalta, sillä vientimarkkinat kuten Kiina pysäyttävät sianlihan tuonnin tartunnan ilmetessä.
"Olemme seuranneet tilannetta Saksassa jo pitkään. Sairaus esiintyy eri puolilla Saksaa. Toivomme nyt, että aidalla voidaan estää tartunnan saaneiden villisikojen pääsy Tanskaan", kertoi Tanskan Maatalous- ja Elintarviketeollisuusliiton Jens Munk Ebbesen saksalaisille medioille.
Hiljattain Schleswig-Holsteinin eteläosassa, Segebergerin metsässä, pidetyssä harjoituksessa testattiin, kuinka nopeasti saataisiin perustettua karanteenialue sekä miten laajempi alue saataisiin rajattua, mikäli tartunnan saaneita villisioita ilmestyy, kirjoittivat saksalaiset SHZ-sanomalehdet.