Yhdysvaltain presidentti Trump on vahvistanut pakotelait Venäjän Nord Stream 2 -öljy- ja kaasuputken rakentamista vastaan Länsi-Eurooppaan. Yhdysvallat ilmoittaa määräävänsä sakkoja ja pakotteita yrityksille ja henkilöille, jotka osallistuvat tähän venäläiseen energiaexporttihankkeeseen.
Hollanti–Sveitsi-yhtiö Allseas on jo lopettanut öljyputken työt. "Allseas odottaa ohjeita siitä, miten voi toimia eteenpäin asianmukaisilta Yhdysvaltain viranomaisilta", yritys kertoo lausunnossaan. Moskova on aiemmin ilmoittanut, että hanke valmistuu muutaman kuukauden kuluessa, mutta öljyputken rakentaminen voi tästä syystä viivästyä.
Nord Stream 2:n kautta Venäjä voi toimittaa kaasua Saksaan ilman, että putki kulkee Puolan tai Suomen aluevesien kautta. Putki kulkee suoraan Itämeren poikki. Yhdysvallat on ollut jo vuosia vastaan kaasuputkea. Maa pelkää, että Venäjän presidentti Vladimir Putin saa enemmän vaikutusvaltaa Länsi-Euroopassa kaasutoimitusten myötä.
Saksan liittokansleri Angela Merkelin hallitus on tuominnut Yhdysvaltain toimet ja kehotti Trumpia olemaan puuttumatta eurooppalaiseen energiapolitiikkaan. ”Heillä on vaikutusvaltaa saksalaisiin ja muihin eurooppalaisiin yrityksiin, ja pidämme tätä puuttumisena sisäisiin asioihimme”, sanoi Saksan hallituksen tiedottaja.
Yhdysvaltain pakotteet kohdistuvat myös Euroopan unioniin. Bryssel on jo ilmoittanut ryhtyvänsä tarvittaessa vastatoimiin. Venäjän presidentti Vladimir Putin on myös luvannut ”vastavuoroisia” toimenpiteitä pakotteita vastaan.
Nord Stream 2 on myös venäläisille erittäin tärkeä. Toistaiseksi he vievät kaasuaan ja öljyään länsi-Eurooppaan putkia pitkin, jotka kulkevat Valko-Venäjän ja Ukrainan kautta. Venäjän miehitettyä aikanaan Krimin niemimaan, maiden välit ovat tulehtuneet. Ukraina voi sulkea venäläiset kaasuhanat, jolloin kaasu ei pääse EU-maihin.
Nord Stream 2:n rakentaminen on siksi Gazpromille ja Putinille valtavan strateginen etu: he eivät ole enää riippuvaisia Kiovasta. Juuri tällä viikolla Venäjä ja Ukraina ovat sopineet venäläisen kaasun toimituksista Eurooppaan nykyisten eteläisten putkien kautta. Voimassa oleva toimitussopimus päättyy joulukuun lopussa. Venäjän varapääministeri Dmitri Kozak kertoo, että uusi sopimus kattaa viiden vuoden jakson.
Tietojen mukaan Venäjä on tarjonnut maksavansa Ukrainalle 3 miljardia dollaria. Kiova puolestaan lopettaa Gazpromia vastaan käydyn oikeusjutun, jossa vaaditaan 12 miljardia dollaria korvauksena Krimillä otetusta infrastruktuurista. Tämä sopu on epäilemättä osittain seurausta maiden äskettäisistä ensimmäisistä virallisista neuvotteluista.
Gazprom toimittaa tällä hetkellä yli 36 prosenttia Euroopan unionin kaasumarkkinoista. Bryssel on pelännyt, että oikeustaistelu Kiovan ja Moskovan välillä voisi häiritä kaasuntoimituksia ja on toiminut välittäjänä Venäjän ja Ukrainan sopimuksessa.