Vuoteen 2030 mennessä vähintään kolme neljästä Saksassa kulutetusta sähköstä tulee olla peräisin uusiutuvista energianlähteistä. Tällä hetkellä saksalaiset ovat jo noin kuudessakymmenessä prosentissa. He haluavat päästä mahdollisimman nopeasti eroon Venäjän kaasun ja öljyn tuonnista sekä omista ilman pilaavista ruskeahiilellä toimivista sähkövoimaloistaan. Hallitus on myöntänyt kannustuspalkkioita ilmastoystävällisen energiantuotannon (aurinkopaneelit!) edistämiseksi, ja tämä muutos on ollut käynnissä jo muutaman vuoden.
Tämän seurauksena maatalousmaan hinnat Saksassa ovat nousseet pilviin. Esimerkiksi auringonvalopellon ('lasia nurmella') perustaminen tuottaa 5 000 euroa hehtaarilta vuodessa, mikä on kymmenkertainen keskimääräiseen maatalousmaan vuokrahintaan verrattuna. Tuulimyllypuistot voivat tuoda jopa 20 000–50 000 euroa hehtaarilta. Nämä korvaukset tekevät viljelijöiden vaikeaksi pitää maa-alueita maatalouskäytössä, raportoi Agrarheute.
Maanomistajat suosivat maa-alueidensa kannattavampaa vuokraamista aurinko- tai tuulipuistojen operaattoreille, ja maata maatalouden ja karjatalouden käyttöön on yhä vähemmän saatavilla, kertoo Agrarheute.
Viljelijöille, jotka ovat riippuvaisia vuokratusta maasta, haasteet ovat vielä suuremmat. Alueilla kuten Reininmaalla vuokrat ovat kolminkertaistuneet viimeisen viisitoista vuoden aikana. Viljelijät maksavat nykyään keskimäärin 600 euroa hehtaarilta, kun taas aurinkoenergiayritykset tarjoavat jopa 4 000 euroa. Tuulipuistot tuottavat maanomistajille vielä korkeampia tuloja.
Taloudellisen paineen lisäksi ’energiewende’ eli energiavallankumous vaikuttaa myös käytettävissä olevan maatalousmaan määrään. Saksan viljelijäjärjestö DBV varoittaa, että tulevien viiden-kuuden vuoden aikana jopa 80 000 hehtaaria maatalousmaata voi mennä hukkaan, mikä tarkoittaa 20 hehtaarin vähenemistä päivittäin. "Maaseutualueita ei saa kehittää sähköntuotantoa varten kaupunkeja varten", sanoi DBV:n johtaja Bernhard Krüsken äskettäin. Viljelijäjärjestö vaatii siksi hedelmällisen maatalousmaan parempaa suojaa.
Energiayhtiöille tehdyt 30 vuotta tai pidemmät pitkäaikaiset vuokrasopimukset muodostavat maataloudelle ja puutarhaviljelylle ylimääräisen riskin. Monet maa-alueet, jotka siirtyvät pitkäaikaiseen muuhun käyttöön, voivat menettää maatalouskäyttöön tarkoitetun asemakaavastatuksensa. Asianajajat varoittavat, että tällaiset pitkäaikaiset sitoumukset lisäävät viljelijöihin kohdistuvaa painetta ja rajoittavat huomattavasti maankäytön joustavuutta.