Maa on menettänyt noin viidesosan maatalousmaistaan itäisessä Donbasissa juoksuhautasodan, vaihtuvien rintamalinjojen ja toispuolisten laajojen miinakenttien vuoksi. Maataloudessa työskentelee nyt noin neljännes vähemmän ihmisiä, ja sen osuus bruttokansantuotteesta on laskenut usealla prosentilla.
Ennen Venäjän hyökkäystä vuonna 2022 Ukraina toimitti 50 % YK:n Maailmanruokaohjelman viljasta, ja maatalouden osuus Ukrainan BKT:sta oli 10,9 % ja työllisyydestä 17 %. Tämän jälkeen maatalouden osuus BKT:sta on laskenut 8,2 prosenttiin, ja maataloussektorin työllisten määrä on vähentynyt 22 %, mikä tarkoittaa 2,1 miljoonaa työllistä vuonna 2023.
Maataloussektorin osuus kansantaloudesta on kaksivuotisen sodan aikana kasvanut 41 prosentista vuonna 2021 62 prosenttiin vuonna 2023. Viennistä valtaosa koostuu viljasta ja auringonkukkaöljystä, ja Ukraina on maailmanlaajuisesti vastuussa 43 %:sta auringonkukkaöljyn viennistä, 19 %:sta rapsista ja 13 %:sta maissista.
Siitä huolimatta tuore pitkän aikavälin talousnäkymiä koskeva tutkimus osoittaa, että Ukraina onnistuu yhä paremmin viemään maataloustuotteitaan. Kesäkuussa Berliinissä pidetyssä kansainvälisessä avustajakonferenssissa korostettiin, että kyse ei ole vain lyhyen aikavälin selviytymisestä, vaan tämän kansainvälisen viljavaraston ylläpitäminen on myös pitkällä aikavälillä elintärkeää maailmanlaajuiselle ruokaturvalle.
Tämän kriisin voittamiseksi Maailmanpankki on käynnistänyt useita hankkeita tukeakseen Ukrainan maataloussektoria, tarjotakseen viljelijöille edullista rahoitusta ja tukia. Tämä projekti aikoo mobilisoida noin 1,5 miljardia dollaria käyttöpääomaa.
Lisäksi Ukrainan hallitus on aloittanut neuvottelut Maailmanpankilta haettavasta 700 miljoonan dollarin lisälainasta. Sektorilla on kiireellinen tarve investoinneille jalostuskapasiteettiin, infrastruktuurin modernisointiin, logistiikkaan ja miinojen raivaukseen varmistaakseen Ukrainan maatalouden tulevaisuuden.