Venäjä palautti kolme Ukrainalle kuuluvaa merivoimien alusta, jotka takavarikoitiin vuosi sitten Kerchinsalmen alueella. Kolme ukrainalaista alusta yrittivät tuolloin kulkea Kerchinsalmen kautta Mustaltamereltä Azovinmerelle. Krimin miehityksen jälkeen Moskova on nimittänyt kyseistä salmea venäläiseksi vesialueeksi.
Venäläiset hinaajat vetivät kolme ukrainalaista alusta viikonloppuna Krimin satamasta merelle. Palautus tapahtui neutraaleilla vesillä Mustallamerellä. Kansainvälinen yhteisö on toistuvasti vaatinut laivojen vapauttamista. Alusten 24 miehistön jäsentä päästettiin vapaaksi jo syyskuun alussa osana vankienvaihtoa Kiovan ja Moskovan välillä.
Laivojen palautus edeltää mahdollista Venäjän ja Ukrainan ensimmäistä huippukokousta. Venäjä on vahvistanut, että 9. joulukuuta pidetään Pariisissa huippukokous Itä-Ukrainan konfliktista. Tapaaminen on ensimmäinen Venäjän presidentin Vladimir Putinin ja Volodymyr Zelenskin kohtaaminen. Ranska ja Saksa toimivat välittäjinä.
Itäisessä Ukrainassa toimivat Venäjän tukemat kapinalliset ja vahvistamattomien tietojen mukaan myös venäläiset sotilaat. Kapinalliset ovat julistaneet autonomisen tasavallan, jota kukaan muu kuin Moskova ei tunnusta. Alueella ammuttiin myös alas malesialainen MH17-kone.
Krimin liittäminen ja Venäjän vaikutus Itä-Ukrainassa nähdään Euroopan ja Naton Atlantin maiden keskuudessa Venäjän vaikutusalueen laajentumisena etelään ja länteen. Viime vuosikymmeninä Venäjä on laajentanut vaikutusvaltaansa myös Georgian (Abhasia ja Etelä-Ossetia), Moldovan (Transnistria), Puolan ja Liettuan (Kaliningrad) alueilla länteen päin.
Viime aikoina Venäjän ja Ukrainan välille on syntynyt varovaista lähentymistä. Viime viikolla Ukrainan joukot ja Venäjän tukemat separatistit vetäytyivät kahdesta itäisen Ukrainan kylästä. Vaikka maiden väliset suhteet ovat parantuneet uuden presidentti Zelenskin valinnan jälkeen, yksimielisyyttä ei vielä ole saavutettu.
Mahdollisen Venäjä-Ukraina -sopimuksen osana Itä-Ukrainassa toimivien separatistialueiden itsehallinnosta on aina päätettävä Ukrainassa. Tätä vastaan on kuitenkin paljon vastustusta, ja alueilla on järjestettävä paikallisvaalit.
Ukrainan hallituksen joukkojen ja Venäjän tukemien separatisteiden välisessä Itä-Ukrainan konfliktissa on kuollut lähes 13 000 ihmistä vuodesta 2014 lähtien. Minskissä vuonna 2015 sovitut rauhansopimukset ovat jääneet pääosin toteutumatta, mutta vuoden 2024 huhtikuussa Zelenskin valinnan jälkeen on edistytty. On järjestetty vankienvaihto, ja taistelijoiden joukot ovat vetäytyneet tietyiltä rintaman alueilta.
Venäjän tukema kapinasota idässä, Krimin niemimaan venäläinen miehitys ja liittäminen sekä MH17-koneen alasampuminen ovat johtaneet myös diplomaattisiin jännitteisiin Venäjän ja EU-maiden välillä. Ei vain EU-maat, vaan myös kansainvälinen yhteisö on asettanut talouspakotteita ja finanssiuraansanjoja Moskovalle.
Taustalla käydään monilla tasoilla diplomaattisia neuvotteluja, mutta toistaiseksi ilman tuloksia. Useat eurooppalaiset johtajat ovat esittäneet, että Euroopan on jollain tavalla löydettävä poliittinen yhteisymmärrys Venäjän kanssa ja että talouspakotteet eivät voi pysyä voimassa ”ikuisesti”.
Mahdollinen Moskova-Kiova -sopimus suhteiden normalisoimiseksi voisi avata tien myös muiden Euroopan maiden palauttaa suhteitaan Moskovaan jonkin verran normaalimmille tasoille.