Venäjän maatalous on ensimmäistä kertaa Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen nettoruokaviejä. Viime vuonna Venäjä vei ulos 79 miljoonaa tonnia elintarvikkeita, yhteisarvoltaan 30,7 miljardia dollaria, kun taas tuonti oli 29,7 miljardia dollaria.
Maatalousministeriön AgroExport-keskuksen mukaan Venäjän talous vei enemmän raaka-aineita. Näin oli viljan, lihan, kalan, vihannesten ja maitotuotteiden kohdalla. Lopulta Venäjän maatalous oli näin ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1991 nettoruokaviejä.
Sitä ennen monille Venäjän alueille tuotiin viljaa ja ruokaa, ja maa kärsi ajoittain ruokapulasta. Lisäksi Venäjä saavutti vuonna 2020 toiseksi parhaan viljasadon koskaan, ja tärkein ostaja oli Turkki 9 miljoonalla tonnilla, arvostaen 1,9 miljardia dollaria.
Venäjän suurin vientikasvu tuli lihasta, jonka vienti kasvoi 49 prosenttia, arviolta lähes 900 miljoonaan dollariin, pääosin suuren kiinalaisen kysynnän vuoksi. Toisena asiakkaana on Turkki 10 prosentilla ja kolmantena Kazakstan 7 prosentilla. Venäjän mukaan se vie elintarvikkeita yhteensä 150 maahan.
Moskova on äskettäin asettanut viljan viennille korkeammat (väliaikaiset) verot. Venäjän hallitus haluaa näin pitää ylitarjonnan kotimarkkinoilla ja estää ruoan hintojen nousun.
Venäjä aikoo poistaa viljamarkkinoiden toimet vasta, kun markkinat vakautuvat. Nykyisellä kaudella ei vaikuta todennäköiseltä, että toimenpiteitä peruttaisiin.