NATO:n pääsihteeri Jens Stoltenberg on osoittanut vierailullaan Turkin ulkoministeri Mevlut Çavuşogluelle ymmärrystä hyökkäystä kohtaan. ”Ymmärrän Turkin lailliset huolenaiheet Syyrian kurdeista, mutta olen huolissani siitä, että Turkin hyökkäys kumoaisi terrorijärjestö IS:n voiton”, Stoltenberg sanoi.
Stoltenberg on huolissaan, että kymmenet tuhannet vangitut IS-terroristit käyttäisivät kaaosta hyväkseen paetakseen vankiloista, joissa heidät on kurdien toimesta pidätetty.
NATO on hankalassa tilanteessa. Euroopan jäsenmaat ovat raivoissaan, koska Yhdysvaltain presidentti Donald Trump näytti aiemmin antaneen turkkilaisille vihreää valoa Syyriassa, mutta on nyt perumassa tämän päätöksen. Samanaikaisesti Turkki on tärkeä NATO:n jäsenmaa, vaikka suhteet tähän maahan ovat viime aikoina olleet hyvin kireät. Esimerkiksi Turkki on valinnut venäläisen S-400-ilmapuolustusjärjestelmän hankinnan amerikkalaisen vastineen sijaan.
Tämän seurauksena Yhdysvallat kieltäytyy nyt toimittamasta uusia tilattuja F-35-taistelukoneita Turkille. Presidentti Trump myös uhkaa taloudellisilla ja talouteen liittyvillä toimilla Turkin presidentti Erdogania. Poliittiset fanaattiset republikaanit ovat ilmeisesti tehneet Trumpille selväksi, että hän on antamassa amerikkalaisen vaikutusvallan Euroopassa ja Lähi-idässä venäläisille.
Samaan aikaan rintamalla on selvinnyt, että venäläisyksiköt ovat ottaneet asemia Syyrian hallitusjoukkojen ja työntyvien turkkilaisten joukkojen väliselle alueelle. Turkit ovat Syyrian kapinallisten tuella hyökkäämässä kurdijoukkoja vastaan. Kurdijoukot ovat valinneet luovuttavansa vallatun alueensa mieluummin venäläisille ja Syyrian hallitusjoukoille kuin joutua tuhotuksi turkkilaisten tai pro-syyrian kurdien toimesta.
Tämä näyttää geopoliittisesti kääntävän valtasuhteita: Yhdysvallat eivät enää ole suurvalta, joka voisi sotilaallisesti puuttua Lähi-idän tilanteeseen, vaan tämän paikan on ottanut Venäjän presidentti Putin. Venäläisillä on jo oma ilmavoimien tukikohta Syyriassa, ja Välimeren satama Kaakkois-Turkissa on yhä lähempänä toteutumista.
Lisäksi NATO ei ole enää vain venäläisten vastustaja itäisellä (Puolan) ja koillisen (Itämeren) rajallaan, vaan nyt myös eteläisen (Turkin) Euroopan reunalla.
Kolme päivää Turkin hyökkäyksen aloittamisen jälkeen kurdeja vastaan Syyriassa on jo 100 000 siviiliä paennut. Tämä käy ilmi Yhdistyneiden Kansakuntien raportista. Suurin osa ihmisistä pakenee autoilla, busseilla, kuorma-autoilla tai jalan rajakaupungeista, joissa taistellaan, etelää kohti. Monet heistä otetaan vastaan kouluissa ja muissa rakennuksissa.
He eivät pelkää pelkästään sotilaallista väkivaltaa, vaan myös mahdollisia julmuuksia Turkin tukemien syyrialaisten kapinallisten toimesta, jotka etenevät turkkilaisten mukana. Monet näistä taistelijoista ovat äärimmäisiä jihadisteja, jotka ovat aiemmin syyllistyneet väkivaltaan ei-muslimeja ja muita väestöryhmiä vastaan.