Alankomaiden vesihuoltolaitokset pelkäävät, että pintaveden nitraattisaastuminen voi muodostua toiseksi typen tapauksen kaltaiseksi ongelmaksi. Äskettäin Euroopan komissio varoitti Alankomaita ryhtymään lisätoimiin täyttääkseen Nitraattidirektiivin tavoitteet.
Tällä viikolla Alankomaiden toinen kamari käsittelee maa- ja metsätalousministeriön (LNV) budjettia sekä ministeri Schoutenin tekemiä muutoksia seitsemänteen Nitraattidirektiivin toimintaohjelmaan.
Nykyisillä toimilla vesihuoltolaitosten liiton mukaan vesikehysdirektiiviä ja nitraattidirektiiviä ei saavuteta maatalousalueilla. Siksi tarvitaan lisätoimia. Valtionhallinnon tulee tehostaa lannoitepolitiikkaa, ja viljelijöiden on otettava ne käyttöön, vesihuoltolaitokset vaativat vastauksessaan LNV-budjettiin.
Vesihuoltolaitokset katsovat, että typen ja vedenlaadun ongelmat tulee ratkaista kumpikin erikseen. Jotta vuonna 2027 kaikilla hiekka-, savi- ja suomailla sijaitsevilla maatalousalueilla saavutettaisiin vesikehysdirektiivin ja nitraattidirektiivin vaatimukset, tarvitaan sekä vapaaehtoisia että velvoittavia toimenpiteitä.
Typen osalta ongelma liittyy typen päästöihin ilmaan, vesihuoltolaitosten mukaan erityisesti kotieläintilojen rakennuksista. Vedenlaatuongelmat johtuvat pääosin lannoiteaineiden huuhtoutumisesta maatalousmailta.
Myös veden saastumisen torjuntaan tarvitaan rahaa. Vesihuoltolaitosten mukaan typen torjuntaan varattuja varoja voitaisiin käyttää myös vedenlaadun parantamiseen.
LTO Nederland totesi aiemmin tällä viikolla, että Schouten on lieventänyt Nitraatti-toimintaohjelman tiukimpia kohtia, mutta katsoo, että seuraukset maataloussektorille ovat edelleen merkittäviä.
BO Akkerbouw on tyytyväinen nyt sisällytettyyn vaihtoehtoon, jossa viljelijät voivat itse valita mittatilaustoimet. He pitävät myös tärkeänä, että tiukka määräaika 1. lokakuuta peiteviljelykasvien kylvölle on poistettu.