YK:n ilmastohuippukokouksessa Madridissa lähes kahden viikon neuvottelujen jälkeen vallitsee synkkä tunnelma, koska maapallon lämpenemisen rajoittamisesta ei ole vielä saavutettu sopua. Taloudellisesti vahvat maat eivät halua luopua olemassa olevista vanhoista päästöoikeuksistaan, ja myös uuden ilmastopolitiikan rahoitus on edelleen keskustelun aiheena.
Kuten monissa aiemmissa ilmastokokouksissa, sopimukseen pääsemiseksi tarvitaan jatkoaikoja. Keskustelu on jumissa Pariisin ilmastosopimuksen (2015) kuudennen artiklan kohdalla. Tämä kohta säätelee päästöjen kauppaan tarkoitettujen markkinamekanismien käyttöönottoa, eli 'oikeuksia saastuttaa', kuten ympäristöliike niitä kutsuu. Viime vuoden COP24-huippukokouksessa Puolan Katowicessa näitä maailmanlaajuisia hiilikaupan sääntöjä ei myöskään saatu aikaan.
Mielipiteet eroavat myös ilmastotavoitteista. Useat osapuolet, kuten Euroopan unioni ja haavoittuvassa asemassa olevat maat, vaativat selkeää kehotusta kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteiden korottamiseksi vuodelle 2020. Toiset maat taas vetävät jarrua. Yksi kansainvälisen kaupan puolestapuhujista, hollantilainen Europarlamentaarikko Bas Eickhout (Vihreät), vaati tiukempia kriteerejä maapallon lämpenemisen tehokkaammaksi torjumiseksi.
Tähän mennessä tehdyt sopimukset eivät lainkaan sovi yhteen Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteen kanssa. Maat sopivat tuolloin rajoittavansa maapallon lämpenemisen kahteen asteeseen, mieluiten 1,5 asteeseen. Nykyisellä saastumisen tasolla ja maailmanlaajuisilla sopimuksilla lämpeneminen kuitenkin nousee kolmeen asteeseen tämän vuosisadan loppuun mennessä.
Madridin ilmastohuippukokouksessa tästä on syntynyt erimielisyyksiä. Monet maat pitävät järjestäjä Chileä valmistelemaa päätöslauselmaa liian lievänä. Euroopan unioni ja joukko pieniä saarivaltioita haluavat poistaa vanhat oikeudet kaupasta, koska monilla mailla on nyt liikaa päästöoikeuksia ja ne voivat ostaa lisäoikeuksia liian alhaisella hinnalla. Tällöin saastuttavia maita ei kannusteta vähentämään päästöjään.
Vastustusta tulee muun muassa Brasiliasta ja Venäjältä, jotka haluavat taloudellista tukea ylimääräisten päästöoikeuksien kumoamiseen, sekä Australiasta, joka haluaa jatkaa halpojen oikeuksien ostamista. Erityisesti vahvan talouden maat vastustavat suuria muutoksia ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
Valtaosa edustajista haluaa kuitenkin sopimuksia vähentyneestä ilmansaasteesta ja vaatii kunnianhimoisempaa päätöslauselmaa.