Maailmanlaajuisesti kuivuus on kasvanut lähes kolmanneksella viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Sekä kuivuusjaksojen määrä että niiden kesto ovat vuodesta 2000 lähtien nousseet 29 prosenttia.
Tämä on aiheuttanut noin 124 miljardin dollarin vahingot, käy ilmi Yhdistyneiden Kansakuntien uudesta kuivuusraportista.
Raportti esiteltiin keskiviikkona 15. Maailman maaperäkonferenssissa Abidjanissa, Norsunluurannikon pääkaupungissa Länsi-Afrikassa. "Maa kuivuu, hedelmällinen maaperä muuttuu pölyksi", varoitti Ibrahim Thiaw, Kansainvälisen maaperänsuojelusopimuksen (UNCCD) sihteeri. Hänen mukaansa kuivuudet ovat yksi kestävän kehityksen suurimmista uhista.
Vedenpuute, hedelmällisen maan menetys ja jatkuva kuivuus ovat tähän asti iskeneet erityisesti vähän kehittyneisiin maihin, mutta nyt myös muut alueet kärsivät yhä enemmän kuivuudesta. YK kutsuu Euroopan lisääntyvää kuivuusongelmaa "herätyskelloksi eurooppalaisille".
Alankomaat kokee parhaillaan yhden kuivimmista keväistä koskaan, ilmenee KNMI:n tilastoista. Seuraavat kaksi viikkoa ovat edelleen lämpimiä, mikä vaikuttaa merkittävästi maatalouteen ja luontoon. Erilaisia toimia on jo aloitettu eri puolilla.
Esimerkiksi Brabantissa on kielletty ojista ja puroista veden pumppaaminen, ja Veluwemeerin vedenpinta pidetään korkeammalla lisäämällä sinne vettä Markermeerin puolelta, jotta vesitaso ei laske liian alas.
YK:n mukaan tänä vuonna noin 160 miljoonaa lasta on altistunut vakavalle ja jatkuvalle kuivuudelle, ja yli 2,3 miljardia ihmistä maailmanlaajuisesti ei saa riittävästi vettä. Arviolta kahdenkymmenen vuoden kuluttua jopa yksi neljästä lapsesta maailmassa voi kohdata vesipulan.