Maailmanlaajuisesta vuosittaisesta 4 miljardin tonnin ruuantuotannosta menee hukkaan neljännes. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) mukaan noin 1,3 miljardia tonnia syötävää ruokaa menee hukkaan. Edinburghin yliopiston mukaan tämä prosenttiosuus on vielä suurempi, ja jopa 44 prosenttia maataloustuotannosta ei koskaan päädy ihmisten kulutukseen.
»Maapallolla on tällä hetkellä noin 7,8 miljardia asukasta, ja jokainen tarvitsee keskimäärin 1,4 kiloa ruokaa», kertoo tuore tutkimus brittiläiseltä uutistoimistolta Bloomberg-Greeniltä. »Tämä tarkoittaa, että maailman väestön ruokkimiseksi tarvitaan vuosittain noin 3,7 miljardia tonnia ruokaa.» Samanaikaisesti on vältettävä laajojen luonnonalueiden hakkaamista ruokatuotannon vuoksi.
»Kehitysmaat hukkaavat ruokaa yhtä paljon kuin kehittyneet maat», tutkijat myöntävät. »Ainoa ero on ruokahävikin muoto. Rikkaissa maissa yli 40 prosenttia hävikistä tapahtuu myymälöissä ja kuluttajien kodeissa. Köyhimmissä maissa, joissa kotitaloudet tuhlaavat huomattavasti vähemmän, yli 40 prosenttia hävikistä syntyy sadonkorjuun ja toimituksen välillä.
Environmental Systems Research Institute (Esri) -tietojen mukaan vain 30–50 prosenttia tuotantomahdollisuuksista päätyy lopulta kulutettavaksi. Erityisesti huonosti käytettyjen viljelymaiden hukattu potentiaali nousee esiin, sillä paremmilla menetelmillä ja hallinnoinnilla voisi hehtaarilta saada paljon enemmän. Teoreettisesti vuosittainen ruokatuotanto voitaisiin nostaa 9 miljardiin tonniin.
»YK:n tutkimuksen mukaan 2,2 miljardia hehtaaria rappeutunutta aiemmin viljeltyä maata voitaisiin kunnostaa vastuullisella lannoitteiden ja kastelun käytöllä. Osa tästä palautetusta maasta käytettäisiin metsittämiseen, mutta loput pystyisivät tuottamaan noin 500 miljoonaa tonnia ruokaa vuosittain», Bloombergin tutkimus toteaa.
»Kaikki syötävät kasvit eivät ole ruokaa varten», Bloomberg lisää. »Lähes 600 miljoonaa hehtaaria maata käytetään etanolikasvien viljelyyn auton polttoaineeksi. Siirtyminen sähköautoihin toisi vapautuvaa maatalousmaata ruuantuotantoon, mikä mahdollistaisi noin 280 miljoonan ihmisen ruokkimisen lisää.
»Nämä ovat luonnollisesti vain teoreettisia laskelmia. Politiikalla, taloudella, kulttuurilla ja kaupalla on myös vaikutus ruokaketjuun. Mikään maatalousjärjestelmä ei koskaan ole optimaalisin. Mutta jopa realistisemmilla tavoitteilla on riittävästi maatalousmaata takaamaan kasvavan maailman väestön ruuantuotanto.»