Taloudelliselle uutistoimistolle Bloomberg Newsille antamassaan haastattelussa Kaag totesi, että Alankomaiden – maailman toiseksi suurimman maataloustuontiexportterin – tulee ensi kymmenen vuoden aikana siirtyä huipputeknologia-aloille. Hänen mukaansa tarvitaan myös lisää tilaa asuntorakentamiselle.
Wageningenin yliopiston arvioiden mukaan Alankomaiden maatalousvienti oli viime vuonna yli sata miljardia euroa. Karjatalous ja lannoitteet ovat merkittäviä typenoksidipäästöjen lähteitä, ja Alankomaat ylittävät jo Euroopan unionin asettamat rajat, kerrotaan.
"Olemme törmänneet seinään nykyisten mahdollisuuksien kanssa typenoksidin, hiilidioksidipäästöjen ja tilan vuoksi", Kaag sanoi Bloomberg Newsille. Taloustieteilijät ennustavat, että tuotantokasvu hidastuu tänä vuonna 4,4 prosenttiin ja ensi vuonna jopa alle puoleen prosenttiin, kun Alankomaat viime vuonna koronapandemiasta toipumisensa jälkeen osoittivat 5 prosentin talouskasvua.
Alankomaiden hallitus pyrkii maatalouden siirtymään saavuttaakseen tavoitteensa päästöjen puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä ja aikoo lunastaa tuhansia maanviljelijöitä pois. Tämä voisi johtaa karjamäärän laskuun kolmanneksella kahdeksassa vuodessa.
"Yritämme selvästi ylläpitää investointiympäristöä, joka on houkutteleva monenlaisille yrityksille", hän sanoi. "Mutta meidän on tehtävä erittäin vaikeita valintoja, ja meidän on tehtävä se tavalla, jota enemmistö ihmisistä ei ainoastaan ymmärrä, vaan myös tukee, koska he tietävät, että emme voi ottaa ilmastovelkaa."