Maatalouspiireissä valitetaan, että EU haluaa kieltää tai vähentää joitakin aineita, mutta tilalle ei tule mitään muuta vaihtoehtoa.
Nykyiset menettelyt edellyttävät, että uusille torjunta-aineille ei tarvita pelkästään eurooppalaisten viranomaisten (kuten EFSA) hyväksyntää, vaan myös kansallisten viranomaisten (kuten NVWA tai Ctgb) on tehtävä ennakkotestauksia ja annettava lausuntoja. Tämä voi kestää joskus vuosia. Euroopan parlamentin maatalousvaliokunnassa on säännöllisesti vaadittu ratkaisua tähän pullonkaulaan.
Pari kuukautta sitten EFSA:n hyväksyntäpalvelun johto totesi, ettei palvelulla ole budjettia ottaa hoitaakseen kaikkien 27 EU-maan testejä. Näyttäisi kuitenkin siltä, että ensi vuodelle EU:ssa on löydetty lisärahaa tätä varten.
Maatalousministeri Piet Adema on tiedottanut Alankomaiden toiselle kamarille, että Euroopan komissio on äskettäin esittänyt tiekartan biologisten kasvinsuojeluaineiden käytön lisäämiseksi. EU:n tuella jäsenvaltiot voivat palkata (lisä)asiantuntijoita uusien aineiden ja torjunta-aineiden arviointiin.
Komissio on parhaillaan viimeistelemässä tutkimusta biologisten torjunta-aineiden käytöstä ja markkinoille pääsystä. Tätä ei ole vielä EU-tasolla harmonisoitu.
Lisäksi Euroopan komissio tiedotti maa- ja metsätalousministereille joulukuun puolivälissä muun muassa uusien geenitekniikoiden, kuten crispr-cas -menetelmän hyväksynnästä. Bryssel on tänä vuonna aloittanut vaikutusarvioinnin uutta lainsäädäntöä varten ja tulee tekemään ehdotuksen vuoden 2023 ensimmäisellä puoliskolla, kerrotaan.
Ministeri Adema kertoo raportissaan toiselle kamarille, että Alankomaat yhtyy Ranskan esittämään kannanottoon, jossa korostetaan uusien aineiden hyväksynnän kiireellisyyttä Van boer tot bord -strategian tavoitteiden saavuttamiseksi sekä komission kesäkuussa ehdottaman torjunta-aineiden käytön vähentämisen toteuttamiseksi.