Koalitio, johon kuuluu muun muassa ANWB, Maailman luonnonsäätiö WNF, Scouting Alankomaat ja Natuurmonumenten, esitti tämän vaatimuksen manifestissa, joka luovutettiin torstaina Nijmegenissä poliittisille päättäjille.
He katsovat, että jokien varsilla on riittävästi tilaa enemmän luonnolle. Koalitio kehottaa kuntia, provinssihallintoja ja vesilaitoksia tekemään yhteistyötä maanviljelijöiden kanssa laajojen niittyjen, pensaikkojen ja pusikoiden hoitamiseksi.
Myös jokien ja luonnonhoidon osalta yhteistyö on mahdollista. Nykyinen niukka tulvavesien hallinta tulisi heidän mukaansa luonnon kustannuksella eikä se edistä tarvittavaa luonnon ennallistamista. WNF varoittaa jopa uudesta 'laillisesta lukosta' Alankomaille, kuten typpikriisin yhteydessä.
Manifestillaan Elävät Joet -kolmetoista järjestöä pyrkii parannuksiin Integraalisessa Jokien Hallinnassa (IRM), osana valmistelussa olevaa uutta Ympäristölakia. Suunnitelmat ovat olleet valmistelussa vuodesta 2019 alkaen.
Alankomaiden jokien tulvaniityistä yli puolet on maatalouden, teollisuuden ja hiekanottoalueina. Maailman luonnonsäätiön mukaan tulisi lisätä vähintään 30 000 hehtaaria uutta jokiluontoa 68 000 hehtaarin kokonaisalueesta, joka sijaitsee Maas-, Rein-, Waal-, IJssel- ja Biesboschin padonvälissä.
Yhteistyö maataloudellisten luontojärjestöjen ja viljelijöiden kanssa voisi johtaa luonnonmukaisempaan jokijärjestelmään ja monipuolisempaan maisemaan. Tähän vetoomukseen viitataan myös Collectief Rivierenland -yhteistyöhön, johon kuuluu muutama sata viljelijää Maasin ja Waalin tulva-alueilla.