Kymmenvuotisen käyttöluvan jatkamiselle ei myöskään ole riittävää enemmistöä.
27 EU-maan äänestyskäyttäytymistä vertailevan tutkimuksen mukaan 18 jäsenmaata hyväksyi Euroopan komission esityksen luvan jatkamiseksi, mukaan lukien joitakin teknisiä rajoituksia. Komission ehdotus sallii myös EU-maille oman lisäehtojen asettamisen. Nämä 18 maata ovat yli vaaditun 15 maan (=55 %), mutta niiden väestömäärä yhdessä ei saavuta vaadittua 65 % EU:n väestöstä, vaan vain 55,03 %.
Viime perjantaina kuusi maata pidättäytyi äänestämästä: Ranska, Saksa, Bulgaria, Belgia, Malta ja Alankomaat, jotka yhdessä kattavat 41,96 prosenttia EU:n väestöstä. Vain kolme maata (Kroatia, Itävalta ja Luxemburg) äänesti selkeästi komission ehdotusta vastaan (3,01 prosenttia).
Tämä tarkoittaa, että vaikka kaikki kuusi pidättäytyjää kääntyisivätkin vielä vastustamaan, nämä yhdeksän maa yhteensä eivät saavuta 65 prosentin väestöosuutta eivätkä myöskään vaadittua 15 maaedustajan määrää. Näin ollen glyfosaatin esto EU:ssa ei ole toistaiseksi mahdollinen, ellei tulevina vuosina esiin tule uusia tieteellisiä todisteita haitallisuudesta.
Lisäksi neljän pidättäytyjän (Alankomaat, Malta, Belgia, Bulgaria) siirtyminen kannattajakenttään ei riitä nostamaan komission ehdotusta vaadittuun 65 prosenttiin. Nämä neljä suhteellisen pientä maata eivät yhdessä tavoita puuttuvaa 9,97 % väestöosuutta. Adema ei siis voi auttaa vastustajia saavuttamaan enemmistöä. Vain Ranska (15 %) ja Saksa (18,5 %) ovat molemmat riittävän suuria auttamaan ehdotuksen saavuttamista enemmistöön.
Saksalta ei odoteta pidättyvyydestä myöntävään kantoihin siirtymistä, koska Saksan niin sanottu liikennevalokoalitio on sisäisesti liian jakautunut asiasta. Tilanne on samanlainen kuin Belgiassa ja Alankomaissa, joissa myös on sisäisiä argumentteja pidättäytymiseen.
Ranska sen sijaan on vuosien mittaan selvästi ilmaissut, että maatalous tarvitsee glyfosaatia vielä toistaiseksi, joskin tiukasti rajoitettuna. Ranskalaiset soveltavat jo nyt säännöstä, jonka mukaan viljelijä saa käyttää vain tietyn määrän kiloa hehtaaria kohti, ja vain ekologisesti herkkien alueiden ulkopuolella. Lisäksi Ranska katsoo, että uusi kymmenvuotiskausi olisi liian pitkä ja vaatinee rajoitetun käytön enintään seitsemälle vuodelle.
Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Pascal Canfin (Renew) on viime viikonloppuna kehottanut komission puheenjohtajaa Ursula von der Leyeniä vetämään pois ’hyväksymättömän ehdotuksen’ ja esittämään muutoksia. Ranskalainen liberaali Canfin tunnetaan Ranskan presidentti Macronin liberaalin En Marche -puolueen luotettuna liittolaisena.
Euroopan komission tiedottaja vahvisti perjantaina, että jäsenmaiden välillä voi edelleen olla käynnissä ”vuoropuhelu” kompromissin löytämiseksi.