Ranska ja Saksa ovat päättäneet lopettaa yhteisen uuden sukupolven hävittäjäkoneiden projektin. Ohjelma on vuosien ajan ollut yksi tärkeimmistä eurooppalaisista puolustusprojekteista ja sen oli tarkoitus lopulta korvata olemassa olevat (useimmiten amerikkalaiset) hävittäjät. Alkuperäiseen hankkeeseen osallistui myös Espanja.
Dassault ja Airbus
Lopettamispäätös seuraa vuosien konflikteja osapuolten yhtiöiden, ranskalaisen Dassaultin ja eurooppalaisen Airbusin välillä. Erityisesti erimielisyydet projektin johtajuudesta, työtehtävien jakamisesta sekä teknologian ja immateriaalioikeuksien käytöstä olivat ylittämättömiä. Tämän vuoksi kehitys lopulta pysähtyi.
Projektin epäonnistumista pidetään eri osapuolten toimesta takaiskuna eurooppalaiselle puolustusyhteistyölle. Ohjelmaa on usein esitelty eurooppalaisten maiden tiiviimmän sotilaallisen yhteistyön symbolina.
Promotion
Tiiviimpää yhteistyötä
Päätös tehdään ajankohtana, jolloin eurooppalaiset maat investoivat nimenomaan enemmän turvallisuuteensa. Ukrainan sota on lisännyt keskustelua puolustuksesta ja sotilaallisesta valmiudesta. Monissa maissa etsitään keinoja omien puolustuskykyjen vahvistamiseen.
Samaan aikaan kasvaa keskustelu siitä, miten Euroopan tulisi tulevaisuudessa järjestää turvallisuutensa. Lisää yhteistyötä kannattavat korostavat sotilaallisten laitteiden yhteisen kehittämisen ja yhteishankintojen etuja. Vastustajat painottavat kansallisia etuja ja jäsenmaiden välisiä eroja.
Ydinsuojan kehitys
Myös ydinalalla on otettu uusia askeleita. Norja on liittynyt Ranskan aloitteeseen ydinsuojauksesta. Suomi on ilmaissut kiinnostuksensa osallistua ja tutkii sen mahdollisuuksia.
Huolimatta keskusteluista lisääntyneestä eurooppalaisesta itsenäisyydestä, Natoon luotetaan monissa maissa edelleen tärkeimpänä kehyksenä kollektiiviselle puolustukselle. Euroopan ja Yhdysvaltojen välinen suhde on keskeisessä asemassa poliittisessa keskustelussa.
Naton tulevaisuus
Ensi kuussa hallitusten johtajat ja puolustusviranomaiset kokoontuvat tärkeään Nato-huippukokoukseen Turkissa. Siellä käsitellään muun muassa eurooppalaisen puolustusyhteistyön tulevaisuutta, sotilaallisia investointeja ja mantereen turvallisuushaasteita. Näiden keskustelujen tulokset voivat ohjata Euroopan turvallisuussuunnitelmien seuraavaa vaihetta.