Zelensky pitää välitöntä tulitaukoa ensimmäisenä askeleena kohti rauhansopimusta. Sen jälkeen on käytävä neuvotteluja Yhdysvaltojen ja eurooppalaisten liittolaisten turvatakuista. Näiden takuiden on estettävä Venäjää hyökkäämästä uudelleen myöhemmin. Ukraina haluaa myös sopimuksia jälleenrakennuksesta ja pakolaisten paluusta.
Nykyinen rintamalinja
Zelensky puhui julkisesti ensimmäisen kerran ”nykyisen rintaman jäädyttämisestä” sen jälkeen, kun amerikkalaiset välittäjät olivat keskustelleet presidentti Putinin kanssa. Zelensky haluaa neuvotella täydellisestä aselepowsta, mukaan lukien amerikkalaiset ja eurooppalaiset takuut. Moskova ilmoitti olevansa valmis neuvottelemaan tulitauosta muutaman viikon kuluttua, mutta konkreettisia sopimuksia ei ole vielä tehty.
Tiedossa on ensimmäinen kerta, kun Zelensky vihjaa mahdollisuudesta, että Ukraina hyväksyy Venäjän miehittävän osan itärajan alueesta (Donetsk ja Luhansk). Hän kuitenkin vaatii ”takuja” (eli amerikkalaisten ja eurooppalaisten sitoutumista) siitä, että Putin lopettaa etenemisensä lännen suuntaan lopullisesti.
Naton aseet
Bryssel valmistelee lisäksi uusia matkustusrajoituksia venäläisille kansalaisille. Lisäksi työskennellään sotilaiden maahantulokieltojen eteen, koskien sodassa mukana olleita venäläisiä sotilaita. Euroopan maat ovat myös huolissaan sabotaasi-iskuista Starlink-viestintäjärjestelmiin, kun taas Ukraina saa enemmän mahdollisuuksia hankkia aseita Naton kautta.
Sillä välin Nato vahvistaa ilmanvalvontaa Mustanmeren yllä lähettämällä miehittämättömiä ilma-aluksia sekä partio- ja tutkalentokoneita. Toimet seuraavat viimeaikaisia venäläisiä hyökkäyksiä siviilikauppalaivoihin. Kuinka monta lentokonetta lähetetään ja mitkä Naton maat ne tarjoavat, ei vielä tiedetä.
Mustameri
Euroopan parlamentti haluaa mennä pidemmälle ja vaatii eurooppalaista sotilaallista operaatiota merellä. Tätä koskeva päätöslauselma hyväksyttiin viime viikolla Strasbourgissa 432 äänen puolesta, 52 vastaan ja 88 pidättäytyessä. Operaation tarkoituksena olisi parantaa merenkulun ja itäisten Nato-maiden turvallisuutta.
EU-politiikot pyytävät myös lisää tukea Romaniassa ja Bulgariassa vihamielisten droonien torjuntaan. He haluavat parempaa suojaa Mustanmeren vedenalaisille sähkön- ja viestintäkaapeleille. Parlamentti kritisoi lisäksi Bulgarian varovaista reaktiota venäläiseen uhkaan.
EU:n ulkopolitiikan johtaja Kaja Kallasin mukaan Venäjä on lisännyt hyökkäyksiään Ukrainan vientireittejä vastaan heinäkuun puolivälistä lähtien. Myös Romanian ja Bulgarian rannikolla siviilikauppalaivat ovat joutuneet iskujen kohteiksi. Kallas varoittaa, että Venäjä ei vaikuta vain Ukrainaan, vaan uhkaa myös maailmanlaajuista ruokahuoltoa.
