Entisen pääministerin Magdalena Anderssonin sosiaalidemokraatit ovat yhä suurin puolue ja johtavat keskustavasemmistolaista leiriä. Kristersson yrittää pysyä vallassa maltillisten maltillisten porvarillisten ja muiden keskustaoikeistolaisten puolueiden kanssa. Tässä suhteessa radikaalien Ruotsidemokraattien rooli on jälleen keskeinen.
Hallitusyhteistyö
Ruotsidemokraatit ovat tukeneet koalitiohallitusta viimeisen neljän vuoden ajan antamatta kuitenkaan ministeripaikkoja. Heidän parlamentaarinen tukensa oli välttämätöntä, ja se antoi puolueelle merkittävää vaikutusvaltaa, erityisesti maahanmuutossa ja rikollisuudessa. Nyt puolue ei halua olla enää pelkkä tukipuolue, vaan haluaa kantaa hallitusvastuuta.
Puolueen johtaja Jimmie Åkesson haluaa vaalien jälkeen ministeripaikkoja ja tärkeitä hallitusvastuita. Pääministeri Kristersson on avannut oven tälle. Ruotsidemokraatit saavat noin kaksikymmentä prosenttia äänistä ja ovat siten maan suurimpia poliittisia puolueita.
Promotion
Maahanmuuton ja rikollisuuden lisäksi työllisyys, talous ja toimeentulon turvaaminen ovat tärkeitä teemoja. Puolueet painottavat eri asioita, kuten veroja ja julkisia palveluita, kilpailukykyä, yrittäjyyttä ja työpaikkoja. Terveydenhuolto ja hyvinvointivaltio ovat myös keskeisiä vaaliteemoja.
Vallanvaihto
Mahdollinen vallanvaihto ei välttämättä tarkoita suurta linjanmuutosta kaikilla alueilla. Hallitus ja Ruotsin oppositio ovat erityisesti turvallisuuden ja puolustuksen osalta lähellä toisiaan. Suurempia poliittisia eroja on veroissa ja hyvinvointivaltion rakenteessa.
Uuden hallituksen muodostaminen voi olla monimutkaista. Poliittiset leirit ovat lähellä toisiaan ja keskustavasemmistolla on myös sisäisiä erimielisyyksiä, jotka voivat vaikeuttaa neuvotteluja. Keskustapuolue haluaa esimerkiksi hallituksen keskeltä ilman Ruotsidemokraatteja ja vasemmistopuoluetta.
Viimeaikaiset mielipidemittaukset korostavat, miten pieni ero on syntynyt. Keskustavasemmisto on noin puolet äänistä, kun taas oikeistopuolueet ovat muutaman prosenttiyksikön takana. Tulos voi olla riippuvainen myös liberaaleista. Tämä pieni hallituspuolue liikkuu neljän prosentin äänikynnyksen tuntumassa.
Tiukempi linja
Maahanmuutto säilyy selkeänä poliittisena jakolinjana. Hallituspuolueet puolustavat viime vuosien tiukempaa linjaa. Keskustapuolue sen sijaan haluaa toisenlaisia sääntöjä työperäiselle maahanmuutolle ja pysyville oleskeluluville sekä haluaa tehdä Ruotsista houkuttelevamman kohteen ulkomaisille tutkijoille, yrittäjille ja työntekijöille.
Myös rikollisuus on tärkeä asia oikeistolle. Hallituspuolueet ja Ruotsidemokraatit haluavat jatkaa tiukkaa otettaan. Näin ollen vaalit eivät koske vain sitä, kuka johtaa hallitusta, vaan myös sitä, mitkä puolueet voivat 13. syyskuuta jälkeen yhdessä saada riittävästi tukea.