Britannian hallitus järjestää pian kansainvälisen kokouksen keskustellakseen siitä, miten Hormuzin salmen laivaliikenne voitaisiin palauttaa. Painopiste on diplomaattisissa ratkaisuissa ja yhteisissä sopimuksissa maiden välillä. Starmer toistaa, ettei hän halua puuttua tilanteeseen sotilaallisin keinoin.
Hän korostaa, että kyse on monimutkaisesta ja pitkäaikaisesta tehtävästä, jota ei ratkaista nopeasti. Starmerin mukaan Yhdistynyt kuningaskunta toimii omien kansallisten etujensa mukaisesti. Hän tekee selväksi, että Lontoo määrittelee oman linjansa turvallisuuden, vakauden ja taloudellisten etujen perusteella, vaikka ne poikkeaisivat Yhdysvaltojen linjasta.
Hylkääminen
Jännitteet kasvavat samaan aikaan Washingtonista tulevan uuden jyrkän kritiikin vuoksi. Presidentti Donald Trump syyttää eurooppalaisia liittolaisia siitä, etteivät he halua tarjota sotilaallista tukea hänen taistelussaan Irania vastaan.
Promotion
Kritiikki kohdistuu paitsi yksittäisiin maihin myös Eurooppaan kokonaisuutena. Trumpin mukaan eurooppalaiset kumppanit hylkäävät Yhdysvallat ja Israelin pysymällä sivussa.
USA pois Natosta
Yhdysvaltain presidentti yhdistää tyytymättömyytensä liittouman tulevaisuuteen. Hän on uudelleen ilmaissut harkitsevansa Yhdysvaltojen vetämistä pois Natosta, jos tukea ei saada.
Myös Yhdysvaltain hallinnon sisällä tätä linjaa toistetaan. Keskusteluissa on Naton roolin uudelleenarviointi riippuen siitä, miten liittolaiset asettuvat konfliktiin.
Suora uhka
Sotilaallisen jännityksen ja diplomaattisen eripuran yhdistelmä kiristää suhteita. Kun Yhdysvallat vaatii toimia, EU-maat ja Yhdistynyt kuningaskunta valitsevat varovaisuuden ja neuvottelut.
Samaan aikaan kasvaa huoli kriisin seurauksista. Tilannetta Hormuzin salmen ympärillä pidetään suorana uhkana kansainväliselle kaupalle ja energiatoimituksille.
Starmer pyrkii aloitteellaan löytämään keskitien. Kokoamalla maat yhteen hän haluaa estää tilanteen kärjistymisen ja samalla työstä käytännöllistä ratkaisua laivaliikenteelle.