Kirjeen allekirjoittajat – joihin kuuluu Italia, Itävalta, Tanska ja Puola – vaativat ”avointa keskustelua” siitä, miten Euroopan ihmisoikeussopimusta sovelletaan. He katsovat, että tämä sopimus, ja erityisesti sen tulkinnat eurooppalaisten tuomarien toimesta, estävät käytännössä liian usein henkilöiden, joilla ei ole oleskeluoikeutta, karkottamista.
Yhdeksän maa haluavat virallistaa tätä keskustelua tulevassa Euroopan huippukokouksessa, mutta on vielä epäselvää, onko EU:ssa tarpeeksi tukea tälle. Yhteisen kirjeen sisältö ei ole vielä täysin julkinen.
Heidän kritiikkinsä kohdistuu erityisesti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) päätöksiin. Yhdeksän maan mukaan tuomioistuin ottaa liian vähän huomioon kansallisia turvallisuusetuja.
Toimenpide seuraa EU-maiden johtajien aiempaa sopimusta laajentaa ”turvallisen kolmannen maan” käsitettä. Tämän ansiosta turvapaikanhakijat voidaan siirtää EU:n ulkopuolelle, jossa heidän on odotettava turvapaikkaprosessinsa päätöstä. Tämä lähestymistapa kuuluu laajempiin pyrkimyksiin hillitä maahanmuuttovirtoja EU:hun.
Ihmisoikeusjärjestöt ovat ankarasti arvostelleet tätä uutta lähestymistapaa. He muistuttavat, että EIT ja muut EU:n tahot ovat toistuvasti todenneet, ettei maahanmuuttajien oikeuksia saa heikentää, edes silloin kun kyseessä ovat rikoksista epäillyt tai tuomitsemat henkilöt.
Italian pääministerin Melonin mukaan nykyistä eurooppalaista ihmisoikeuskehystä on tarpeen tarkistaa ”järjestelmän väärinkäytösten” estämiseksi. Hän sanoi, että oikeus suojeluun ei saa johtaa henkilöiden pysyvään läsnäoloon, joiden katsotaan olevan uhka yhteiskunnalle.
Samaan aikaan myös EU:n sisällä kuuluu kritiikkiä tästä linjasta. Sosialistiset puolueet ja jotkut EU-komissaariot varoittavat, että EIT:n oikeuskäytännön horjuttaminen voi heikentää koko ihmisoikeuksien suojelujärjestelmää Euroopassa. He pelkäävät, että tästä seuraa oikeudellinen epätasa-arvo ja mielivaltaiset karkotukset.