Euroopan komissio kiristää painostusta sen jälkeen, kun on käynyt ilmi, että jotkin maat eivät ole onnistuneet vähentämään haitallisten aineiden päästöjä vuosien aikana. Useiden EU-maiden kohdalla kyse ei ole pienistä poikkeamista, vaan lakisääteisten ilmanlaatu- ja päästörajojen pitkäaikaisista ylityksistä.
Esimerkiksi Bulgaria, Liettua, Portugali ja Ruotsi laahaavat jäljessä velvoitteissaan vähentää saastuttavia aineita. Myös Puola on kamppaillut yli kymmenen vuoden ajan kahden alueen liian korkeiden typpidioksidipitoisuuksien kanssa, vaikka EU:n selkeät rajat ovat olemassa.
Komission mukaan kansalliset hallitukset eivät ole ryhtyneet riittäviin toimiin päästöjen nopeaksi vähentämiseksi. Varoituksilla ei enää tyydytä: Bryssel ohjaa kyseiset maat nyt EU:n tuomioistuimeen, mikä on ankarin askel pitkäkestoisissa rikkomusmenettelyissä.
Saastuminen ei ole pelkkää paperilla esiintyvää asiaa — monilla alueilla haitallisten aineiden pitoisuudet ilmassa ovat monien vuosien ajan olleet sellaisia, että ne voivat vaikuttaa yleisön terveyteen. Nämä riskit eivät poistu itsestään, ja Komission mukaan maat ovat lykänneet vastuunsa kantamista liian pitkään.
Säännöt, joista on kyse, eivät ole uusia. Eurooppalainen lainsäädäntö on velvoittanut EU-maita jo pitkään vähentämään haitallisten aineiden päästöjä ja täyttämään ilmanlaadun minimikriteerit. Tähän kuuluu myös se, että maat muuntavat nämä säännöt ajallaan kansalliseksi lainsäädännöksi — mitä ei ole tapahtunut kaikkialla.
Tuomioistuimeen siirtymällä komissio tekee selväksi, että lykkääminen ei ole enää hyväksyttävää. Oikeudellisen paineen odotetaan lopulta pakottavan EU-maat vahvistamaan politiikkaansa siten, että päästöt laskevat ja ilmanlaatu paranee.