Ehdotusten myötä EU:n ilmastokomissaari Wopke Hoekstra sitoutuu pitkän aikavälin ilmastotavoitteisiin. Päästökauppajärjestelmä pysyy tärkeimpänä työkaluna yritysten aiheuttaman ilman saastumisen vähentämisessä, vaikka energiaintensiiviset yritykset saavat pidempään "ilmaisia päästöoikeuksia". Tämä lisätila antaa yrityksille mahdollisuuden rahoittaa siirtymistä puhtaampiin tuotantoprosesseihin ilman, että niiden kilpailukyky heikkenee entisestään.
Sähköistäminen
Sähkön käytön lisääminen teollisuudessa, liikenteessä ja rakennuksissa voisi tulevina vuosikymmeninä vähentää huomattavasti öljyn ja kaasun tuontikustannuksia. Tämän käännöksen mahdollistamiseksi Bryssel esittelee laajan toimintaohjelman sähköistämiselle. Näin sähköistäminen ei ole pelkästään ilmastotoimi, vaan myös talousstrategia, joka vahvistaa Euroopan energian omavaraisuutta.
Eurooppalaisten yritysten tuki ei kuitenkaan ole ehdotonta. Yritysten, jotka saavat ilmaisia päästöoikeuksia pidempään, on selkeämmin investoitava toimiin, jotka vähentävät niiden päästöjä. Tällä Bryssel haluaa estää sen, että lisäaika johtaisi pelkästään energiatransition lykkäämiseen.
Promotion
Ilmailualakin kohtaa uusia sääntöjä. Euroopan komissio ehdottaa, että ETS-järjestelmää laajennetaan kansainväliseen ilmakuljetukseen vuodesta 2029 alkaen. Painopiste on CO2-verossa noin 5 000 kilometrin lentoreiteillä.
Ilmasto ja teollisuus
Ehdotukset tekevät selväksi, että komissio yhdistää ilmasto- ja teollisuuspolitiikkaa entistä tiiviimmin. Päästöjä on vähennettävä lisää, mutta Brysselin mukaan se onnistuu vain, jos yrityksille annetaan riittävästi tilaa tehdä tarvittavat investoinnit ja siirtyminen sähköön nopeutuu.
Suunnitelmat tulevat olemaan lähitulevaisuudessa laajan poliittisen keskustelun kohteena. On jo selvää, että noin kymmenen EU-maan tulee yrittämään estävämpää vähemmistöä, koska ne haluavat enemmän myönnytyksiä yrityksille. Vastapainona jotkut teollisuusmaat kuitenkin katsovat, että nykyisistä EU:n ympäristö- ja ilmastosäännöksistä tulee pitää kiinni.
ETS-laajennuksen kannattajat näkevät ilmastotoimien ja teollisuuden tukemisen yhdistelmän keinona nopeuttaa energiatransitiota ilman, että eurooppalaisten yritysten kilpailukyky kärsii lisää. Samaan aikaan järjestöistä kuuluu kritiikkiä, sillä pelätään, että laajemmat päästöoikeudet voivat heikentää kannustinta vähentää päästöjä nopeasti.

