Euroopan komissio syyttää Googlea siitä, että se on mainosmarkkinoilla systemaattisesti antanut omille yrityksilleen etuoikeutetun aseman. Tämän vuoksi muut tarjoajat ovat joutuneet epäedulliseen asemaan ja kuluttajien valinnanvapaus on kaventunut. Sakolla Bryssel haluaa osoittaa, että myös suurten monikansallisten yhtiöiden on noudatettava eurooppalaisia pelisääntöjä.
Nämä säännöt on kirjattu muun muassa Digipalvelulakiin (Digital Services Act) ja Digitaalisten markkinoiden lakiin (Digital Markets Act). Niiden tavoitteena on suojella sekä tuottajia että kuluttajia sekä luoda tasavertainen pelikenttä, ei pelkästään Euroopan sisämarkkinoilla, vaan myös maailmanlaajuisesti verkossa. Toimenpiteillä pyritään estämään teknologiayhtiöiden liian hallitsevaa asemaa.
Yhdysvaltojen suunnalta kuuluu voimakasta kritiikkiä tätä eurooppalaista lähestymistapaa kohtaan. Amerikkalaiset yritykset katsovat, että eurooppalaiset lait menevät liian pitkälle ja ovat puuttumista niiden liiketoimintaan. Yhdysvaltain kongressissa on parhaillaan kuulemistilaisuuksia, joissa puhutaan eurooppalaisesta sensuurista amerikkalaisia yrityksiä kohtaan.
Googlea koskeva kiista tapahtuu laajempien kauppajännitteiden taustalla. Washington on hiljattain ottanut käyttöön viidentoista prosentin lisätullin monille eurooppalaisille tuotteille. Näin Yhdysvallat liittyy oman markkinansa suojelun kasvavaan linjaan, mikä vaikuttaa suoraan Euroopan talouteen.
Viime kuussa komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen onnistui tekemään sopimuksen presidentti Trumpin kanssa. Bryssel luopui vastatoimista, koska Yhdysvaltojen presidentti asetti rajoitetut tullit (15 %). Muut maat joutuivat kohtaamaan paljon korkeampia tullimaksuja. Kriitikoiden mukaan von der Leyen sopeutui kuitenkin liian nopeasti yhdysvaltalaiseen painostukseen.
Tällä viikolla Euroopan parlamentissa pitäisi selvitä, miten Brysselin ja Washingtonin kompromissi kestää. Europarlamentaarikkojen on mahdollista ilmaista mielipiteensä sopimuksesta. On vielä epäselvää, hyväksyvätkö he sen vai vaativatko muutoksia. Näin ollen von der Leyenin asema on myös noussut keskusteluun.
Oikeustaistelu Googlen ja Euroopan komission välillä on kestänyt jo vuosia. Molempien osapuolten asianajajat ovat neuvotelleet intensiivisesti ja käyneet oikeutta. Silti Bryssel päätti jatkaa sakon määräämistä. Seuraavien viikkojen aikana nähdään, ovatko osapuolet valmiita lähentymään vai eskaloituuko kiista entisestään.