Tämän myötä maitotuotteita käsittelevien yritysten on jatkossa sovittava maidontuottajien kanssa etukäteen vähimmäistilausmääristä ja kiinteästä litrahinnasta. Tähän asti pienet maitotilalliset ovat usein joutuneet vain odottamaan jälkikäteen saatavia maksujaan.
Markkinasäännön käyttö on ollut toistaiseksi vapaaehtoista. Saksa ja muut maatalousteollisuuteen painottuvat maat ovat pyytäneet Brysseliä ottamaan sen käyttöön samanaikaisesti kaikkialla, vaikka mailla, joilla on pienempi maidontuotanto, kuten Itävallalla, on vastustusta tätä kohtaan. Nämä maat haluavat ensin laajan vaikutustenarvioinnin. Maatalouskomissaari Christophe Hansen totesi, että tällainen tutkimus veisi liian kauan.
Euroopan komissio haluaa nyt tukea maidontuottajia vahvistamalla heidän asemaansa kauppaketjussa pakollisten sopimusten avulla. Hansen haluaa parantaa maitotilallisten neuvotteluasemaa ja suojella heitä hintavaihteluilta.
Itävalta ja muutama muu EU-maa ovat huolissaan byrokratian lisääntymisestä sekä viljelijöille että maitoteollisuudelle. Nämä maat vaativat pakollisen sopimusjärjestelmän mahdollisten vaikutusten perusteellista arviointia. Komissaari Hansen kertoi, että Euroopan komissio esittää kevään aikana ehdotuksia hallinnollisen taakan vähentämiseksi.
Pakollisia maitotuotesopimuksia koskeva keskustelu on osa laajempaa keskustelua yhteisestä markkinajärjestelmästä (GMO) ja epäreilun kauppakäytännön torjunnasta EU:n sisällä. Useat muut EU-maan, mukaan lukien Espanja, Ranska, Italia ja Saksa, ovat maatalousneuvostossa vaalineet parempaa markkina-asemaa viinintuottajille.
Seuraavat kuukaudet ovat ratkaisevia paitsi maitosektorille, myös koko maatalousalalle ja yritysten markkinoiden toimivuudelle keski- ja pienyritysten osalta. Maatalouskomissaari Hansen esittelee kahden viikon kuluttua ensimmäiset kehykset uudelle yhteiselle maatalouspolitiikalle, ja Euroopan komissio on myös julkistanut uuden kilpailustrategian koko elinkeinoelämälle.
Uudesta yhteisestä maatalouspolitiikasta (vuoden 2027 jälkeen) on jo tiedossa, että Bryssel haluaa luopua kiinteästä tuesta hehtaarilta, ja tuki tulisi jatkossa määräytymään viljelijöiden vuosittaisen tulon perusteella. Lisäksi EU haluaa siirtää tukia suurilta maatalousyhtiöiltä pienemmille tiloille. Lisäksi odotetaan, että viljelijöille myönnetään lisää tukea, jos heidän on mukautettava tuotantotapojaan ympäristö- ja ilmastosäädösten mukaisesti.