Ulkoasioiden komissaari Kallas oli ilmoittanut uudesta neuvontaryhmästä epävirallisessa eurooppalaisten ministerien kokouksessa Irlannissa. Suunnitelmana oli koota yhteen merkittäviä poliittisia ja sotilaallisia asiantuntijoita, joiden tehtävänä oli kehittää uusia ideoita puutteiden nopeampaan ja tehokkaampaan ratkaisemiseen Euroopan puolustuksessa.
Ei tällä hetkellä
Ryhmään olisi osallistunut asiantuntijoita myös EU:n ulkopuolelta, mukaan lukien osallistujia tai edustajia Yhdistyneestä kuningaskunnasta ja Ukrainasta. Neuvontaryhmä ei olisi tehnyt päätöksiä itse, vaan valta olisi säilynyt EU-mailla, kun taas asiantuntijat olisivat tuoneet esiin ajatuksia ja suosituksia.
Useat EU-maat kuitenkin vastustivat hanketta. Saksa ja Italia kuuluivat maihin, jotka käänsivät selkänsä aloitteelle. Neuvottelujen jälkeen EU:n komissaarien kanssa Kallas perui ehdotuksensa. Virallinen selitys oli, että useat hallitukset eivät kokeneet valittua lähestymistapaa oikeaksi tällä hetkellä.
Promotion
Ranskan ja Saksan suunnitelma
Neuvontaryhmää koskeva kiista syntyy samaan aikaan, kun Kallas on myös paineen alla liittyen Euroopan ulkoinen toimintaelin, EEAS:n tulevaisuuteen. Ranska ja Saksa haluavat laajan uudistuksen. Diplomaattisen palvelun tehtäviä, henkilöstöä tai toimivaltaa voitaisiin osittain siirtää Euroopan komission olemassa oleviin osastoihin.
Valtataistelu
Tämä on jälleen herättänyt keskustelua EU:n valta-asetelmista. Ranska-Saksa-uudistuksen vastustajat pelkäävät, että Euroopan komissio saa enemmän vaikutusvaltaa ulkopolitiikkaan. Käytännössä tämä voisi myös vahvistaa komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin asemaa verrattuna Kallakseen.
Kallas vastustaa nykyisen rakenteen perustavaa muutosta. Hänen mukaansa olemassa oleva institutionaalinen järjestely nauttii laajaa tukea. Hän korostaa nykyisten EU-päätösten ongelmia ja katsoo, että ne pitäisi ratkaista sen sijaan, että diplomatiapalvelua uudistettaisiin perusteellisesti.
Tuplatyön vähentäminen
Uudistuksen kannattajat haluavat nimenomaan vähentää diplomaattipalvelun ja komission päällekkäistä työtä. Diplomatia voitaisiin kytkeä tiiviimmin politiikka-aloihin, joista komissio jo vastaa, kuten kauppaan ja ulkomaanapuun. Tällä tavoin työt eivät hajaantuisi niin paljon.
EEAS:n diplomaattipalvelu perustettiin vuonna 2001 (New Yorkin kaksoistorni-iskujen jälkeen) varmistamaan, että EU:n ulkoasiat, puolustus ja kansainvälinen yhteistyö toimivat tiiviimmin yhdessä, eikä lukuisat erilaiset komissaariat ja EU-ministerit hoitaisi näitä asioita erikseen.
Säästötoimet
Myös raha on merkittävä tekijä. EEAS:n vuosikustannukset ovat noin miljardi euroa, kun EU-maat samanaikaisesti vaativat tulevan Euroopan budjetin menojen pienentämistä. Näin ollen käydään kahta keskustelua rinnakkain: miten eurooppalaista ulkopolitiikkaa voidaan järjestää tehokkaammin ja kuinka paljon rahaa siihen tulisi jatkossakin varata.