Torstaina julkistetun tiekartan mukaan EU:n tulee olla vuoteen 2030 mennessä täysin toimintakykyinen puolustusrakenne. Neljä projektia on prioriteettilistalla: eurooppalainen drone-puolustusaloite, itärajan suojelu, ilmatorjuntajärjestelmän kehittäminen sekä avaruussuoja.
Euroopan komission mukaan yhteistyö ja yhteiset investoinnit ovat välttämättömiä hajautumisen, korkeiden kustannusten ja yhteensopimattomien järjestelmien välttämiseksi. Vuoteen 2027 mennessä 40 prosenttia puolustushankinnoista on tehtävä yhteisten eurooppalaisten sopimusten kautta. Nykyinen osuus on alle 20 prosenttia.
Suunnitelmat sovitetaan täysin yhteen Naton kanssa. EU:n virkamiehet korostavat, etteivät EU:n puolustustoimet ole kilpailua, vaan täydentävät olemassa olevia Nato-rakenteita. Molemmat järjestöt pyrkivät toimimaan mahdollisimman yhdenmukaisesti kaksinkertaisen työn välttämiseksi ja yhteensopivuuden takaamiseksi.
EU-komissaarit Kaja Kallas, Andrius Kubilius ja puheenjohtaja Ursula von der Leyen korostivat kiireellisyyttä. He varoittavat, että venäläinen uhka jatkuu, vaikka sota Ukrainassa päättyisikin, ja että Euroopan on pystyttävä puolustamaan itseään Yhdysvaltojen vähentyvän sitoutumisen aikana.
Euroopan komissio pyrkii pelotteeseen nopeiden uusien asejärjestelmien kehityksellä ja tuotannolla. Venäjä ja Valko-Venäjä mainitaan suunnitelmassa nimenomaan suurimpina uhkina. Tehokkaan drone- ja ohjuspuolustuksen rakentaminen tekee Euroopan ilmatilasta turvallisemman.
Toteutukseen komissio aikoo tarjota 150 miljardin euron lainakehyksen. Suurin osa menoista tulee kuitenkin kansallisten puolustusbudjettien kautta, joille komissio myöntää väliaikaisesti lisää talouspoliittista liikkumavaraa erillisten poikkeussäännösten kautta.
Itärajan suojelu on prioriteettina drone-puolustusprojektin rinnalla. Tätä Eastern Flank Watch -ohjelmaksi kutsuttua hanketta käytetään maalla, merellä ja ilmassa valvonnan vahvistamiseen. Ensimmäiset kapasiteetit odotetaan käyttöön loppuvuodesta 2025, täydellinen operatiivinen käyttövuodelle 2028.
Kaikilla 27 EU-maalla säilyy päätösvalta siitä, mitä kehitetään, hankitaan ja toteutetaan. Euroopan komissio koordinoi etenemistä ja tarkistaa vuosittain sovittujen tavoitteiden toteutumisen. Hallitusten johtajat keskustelevat nyt julkistetusta suunnitelmasta ensi viikolla Brysselin huippukokouksessa.