Toimenpide koskee Venäjältä ja Valko-Venäjältä tuotavien viljojen, öljypitoisten siementen ja näistä johdettujen tuotteiden tuontia, ja se on yritys vähentää Venäjän tulonlähdettä sodan rahoittamiseksi Ukrainaa vastaan. Uudet tullit vaikuttaisivat edelleen "Venäjän kykyyn käydä hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan".
Korkeammat lannoitetuonnin sakot ovat myös tarkoitettu vähentämään Euroopan elintarvikehuollon riippuvuutta venäläisistä raaka-aineista. Tulli ei koske kauttakulkua Afrikan ja Aasian maihin, koska EU ei halua vaarantaa näiden maiden elintarvikehuoltoa.
Toimenpiteet on vielä hyväksyttävä EU-maiden ministerineuvostossa ja Euroopan parlamentissa. Ne ovat aiemmin hyväksyneet vastaavanlaisia toimenpiteitä. Vain pro-venäläinen Unkari vastustaa niitä, mutta ei voi estää niiden voimaantuloa.
Eurooppa on jo vuosia kamppaillut lannoitetuotannon kanssa, joka ei riitä täyttämään kysyntää, joten tuonti on väistämätöntä. Tilanne on vain pahentunut useiden lannoitetehtaiden sulkemisen jälkeen EU:n jäsenvaltioissa.
Eurooppalainen maatalousjärjestö Copa-Cosega ymmärtää komission geopoliittisten syiden oikeellisuuden, mutta huomauttaa, että maatalousala joutuu kohtaamaan niiden taloudelliset seuraukset. Nämä toimet voisivat nostaa lannoitteiden hintoja seuraavalle kasvukaudelle vähintään 40–45 euroa tonnilta.
EU:n kauppakomissaari Maros Sefcovic totesi, että tullit on huolellisesti sovitettu palvelemaan useita tavoitteita. "Tavoitteemme on heikentää edelleen Venäjän sota-taloutta, samalla kun vähennämme EU:n riippuvuutta, tuemme teollisuuttamme ja turvaamme maailmanlaajuisen ruokaturvan", hänet siteerattiin.
Sefcovic lupasi "antaa kaikki tarvittavat toimet eurooppalaisen lannoiteteollisuuden ja maanviljelijöiden suojelemiseksi".