Uuden raportin mukaan vuonna 2021 alle neljäkymmentä prosenttia pintavesistöistä oli hyvässä ekologisessa tilassa. Vain 26,8 % oli hyvällä kemiallisella tasolla, mikä on laskua vuoden 2015 33,5 prosentista.
Tärkeä syy saastumiseen on korkea nitraattipitoisuus, joka ylittää EU:n rajat lähes neljänneksellä mittauspisteistä. Tämä saastuminen johtuu pääasiassa maatalouden ja karjatalouden kemikaalien käytöstä, raportti toteaa.
Euroopan komissio korostaa kiireellistä tarvetta radikaalimmille toimenpiteille. Maatalouden merkittävän vaikutuksen, kuten kastelun ja lannoitteiden nitraattipäästöjen, hillitseminen on Brysselin mukaan ratkaisevan tärkeää. Toimenpiteet voivat kuitenkin olla poliittisesti arkaluonteisia ja voivat kohdata vastarintaa, varoitetaan jo etukäteen.
Saksassa alle kymmenen prosenttia vesistöistä on hyvällä ekologisella tasolla, kun taas yli puolet joista, puroista ja järvistä arvioidaan "huonoiksi tai erittäin huonoiksi". Vesien suojelua koskevien lakien ja ohjelmien hidas käyttöönotto pahentaa tilannetta.
Saksan luonnonsuojelijoiden ja Heinrich-Böll-säätiön vesiatlas varoittaa, että Saksa ei todennäköisesti saavuta Euroopan vesipuitedirektiivin tavoitteita vuoteen 2027 mennessä, mikä voi johtaa suuriin EU-sakkoihin. Euroopan unionin tuomioistuin Luxemburgissa on viime aikoina antanut useille EU-maille 'viimeisen varoituksen'.
Saksassa näyttää siltä, että uudelleen torjuttu tiukempi lainsäädäntö lannoitteista johtaa todelliseen EU-sakkoon. Alankomaat kohtaavat jo haasteen typen saastumisen merkittävässä vähentämisessä, joka vahingoittaa myös veden laatua.
Saksan parlamentin kestävän kehityksen valiokunta on todennut, että ympäristö- ja maatalouspolitiikka on edistynyt vähän viime vuosina. Valiokunta korostaa, että nykyiset toimet eivät ole riittäviä ja että tarvitaan suunnanmuutosta. Ilman nopeutettuja uudistuksia ympäristötavoitteita ei saavuteta.
Valiokunta neuvoo Saksan uutta hallitusta kohdistamaan enemmän taloudellisia resursseja ja henkilöstöä ympäristönsuojeluun ja kestävään maatalouteen. Tämä sisältää muun muassa investointeja tutkimukseen ja ympäristölainsäädännön toimeenpanon vahvistamista.
Erityisesti ympäristölakien toimeenpano maataloudessa on Saksassa ongelmallista, koska valtuudet ja budjetit ovat jaettu Berliinin liittovaltion hallituksen, osavaltioiden ja kaupunkien kesken.
Laaja vesityöntekijöiden allianssi on kehottanut Saksan tulevaa hallitusta sisällyttämään ilmastonmuutokseen sopeutumisen perustuslakiin. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen määrittäminen yhteiseksi tehtäväksi sitoo liittovaltion, osavaltioiden ja kuntien hallinnot oikeudellisesti yhteen ja takaa rahoituksen.