Tämä on jo toinen kerta, kun lain voimaantulo siirtyy. Suunnitelman tarkoituksena on estää sellaisten tuotteiden, kuten kahvin, kaakaon, naudanlihan ja soijan, pääsy eurooppalaisille markkinoille, joita on tuotettu hakatuilla metsä- tai sademetsäalueilla. Yritysten on pystyttävä todistamaan, että heidän tuotteensa ovat metsäkadon vapaita.
Brysselin mukaan viivästys on tarpeen, koska digitaalinen alusta, jolla miljoonia selvityksiä on tarkoitus käsitellä, ei vielä toimi kunnolla. Ilman tätä järjestelmää tullit ja yritykset eivät voisi toimia lain edellyttämällä tavalla.
Ympäristöjärjestöt reagoivat vihaisesti. Heidän mukaansa Bryssel taipuu jälleen taloudellisten etujen edessä ja pelkäävät, että metsiä uhkaa maailmanlaajuisesti vielä pidempään vaara. Heidän mielestään tämä päätös heikentää kuluttajien luottamusta, sillä he odottavat, etteivät heidän päivittäiset ostoksensa edistä metsäkatoa.
Myös Euroopan parlamentissa mielipiteet ovat jakautuneet selvästi. Konservatiivisemmat ryhmät katsovat, että lykkäys antaa mahdollisuuden tehdä säännöistä käytännöllisempiä. Toiset pitävät sitä heikkouden merkkinä ja pelkäävät, että tärkeitä luonnon- ja ilmastopolitiikan sopimuksia heikennetään edelleen.
Maanviljelijät ja metsätalousjärjestöt ovat puolestaan helpottuneita. He katsovat sääntöjen olevan tällä hetkellä liian monimutkaisia ja raskaita toteuttaa. Vähemmän hallinnollisia velvoitteita ja selkeämpiä sopimuksia tarvitaan lain käytännön toteuttamiseksi heidän mukaansa.
Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun lain voimaantuloa siirretään. Viime vuonna se siirtyi myös vuodella eteenpäin, kun perusteluna oli, että yritykset tarvitsevat lisää valmisteluaikaa. Nyt syynä on pääasiassa tekninen: ohjelmisto, joka seuraa kaikkea, ei kestä tietomäärää.
Samaan aikaan poliittinen paine kasvaa. Viime kesänä kahdeksantoista EU-maata pyysi sääntöjen yksinkertaistamista. He katsovat, että Bryssel vaatinee yrityksiltä liikaa ja ajavat lievempää lähestymistapaa.
Ehdotus lain lykkäämisestä etenee nyt jäsenmaille ja Euroopan parlamentille. Niissä selviää, valitsevatko poliitikot nopean voimaantulon vai jälleen viivästyksen.