Puola haluaa tehdä ei-EU-maiden ulkomaisten työntekijöiden pääsyn työmarkkinoille työ- tai työsopimuksesta riippuvaiseksi pyrkimyksenä suojella työmarkkinoita ja torjua laittomia töitä. Tämä sisältää myös työluvat kokonaan digitaalisiksi muuttamisen sekä sakkojen korottamisen laittomasta työstä.
Puolan hallitus sanoo, että toimet ovat välttämättömiä maahanmuuttajavirtojen paremman hallinnan vuoksi, erityisesti valkovenäläisrajan jännitteiden takia. Kyseinen maa lähettäisi tahallaan maahanmuuttajia ja turvapaikanhakijoita rajalle painostamaan Euroopan unionia, mikä Puolan mukaan on osa "hybridisotaa." Tämä muodostaa Varsovan mukaan turvallisuusuhan.
Tällä hetkellä Puolassa vallitsee melko lievät säännöt ulkomaisille kausityöntekijöille, minkä ansiosta monet voivat työskennellä joustavilla sopimuksilla. Tämä ei kuitenkaan takaa samoja oikeuksia ja suojelua kuin täysimittaiset työsopimukset. Tiukempien maahantuloehtojen lisäksi työnantajille, jotka sallivat maahanmuuttajien laittoman työn, on määrä korottaa sakkoja.
Bryssel sanoo, että Puolan ei tule tulkita EU:n sääntöjä ulkomaisista kausityöntekijöistä siten, että se johtaisi turvapaikkahakemusten hylkäämiseen. EU-varoituksista huolimatta pääministeri Tusk on toistuvasti ilmoittanut, että Puola aikoo tiukentaa rajapolitiikkaansa estääkseen maahanmuuttovirran hyväksikäytön sellaisissa järjestelmissä kuin Valko-Venäjän presidentti Lukašenkan hallinto.
Nykyinen Puolan ja Euroopan komission välinen kiista jatkaa EU:n laajempaa keskustelua kansallisen suvereniteetin ja eurooppalaisen sääntelyn tasapainosta. Tulevassa EU-johtajien huippukokouksessa pyritään sopimaan uusista linjauksista.
Puola ei ole yksin Euroopan maahanmuuttopolitiikan kritiikissään; myös muut maat, kuten Unkari, pyrkivät yhä enemmän seuraamaan omaa linjaansa. Mitä enemmän EU-maat rajoittavat maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden pääsyä, sitä enemmän muut jäsenmaat joutuvat vastaanottamaan heitä. Tämä on johtanut lukuisiin maahanmuuttovastaisiin protesteihin useissa EU-maissa.