Sen jälkeen, kun Euroopassa on jo ollut kauan lakeja ilman- ja vesien saastumista vastaan, nyt on tulossa myös maaperän terveydestä annettava laki. Ympäristökomissaari Virginius Sinkevicius totesi neljän ehdotuksen yhdessä olevan "viimeinen palapelin pala".
Maaperälain lisäksi on myös ilmoitettu geenimuokkaustekniikoiden, kuten CRISPR-Cas, laajentamisesta. Se ei tapahdu välittömästi, vaan vaatii ensin huolellisen (uuden) lainsäädännön. "Tämä on ensimmäinen kerta. Tämä ei tule olemaan helppo tehtävä", Sinkevicius varoitti.
Sama koskee myös uusiin siemeniin ja kasveihin liittyvien sääntöjen laajentamista. Äskettäin Alankomaiden maa- ja metsätalousministeri Piet Adema sanoi, "että asia on valmiina ja voimme aloittaa sen huomenna".
Timmermans korosti myös, että neljä ehdotusta ovat osa Green Deal -polkua, mukaan lukien Fitfor55 (kasvihuonekaasupäästöt), yhteinen maatalouspolitiikka (ekotukipolitiikka), pellolta pöytään -strategia (elintarviketurvallisuus ja biologinen monimuotoisuus), teolliset päästöt (ilman saastuminen) sekä (vielä käsittelyssä oleva) SUR-torjunta-ainekierrosäädös (kemikaalien puolittaminen maataloudessa) ja luonnon ennallistamislaki.
"Meidän on tehtävä loppu laskevalle kierteelle. Hyönteisten, matojen ja mehiläisten paluu on välttämätöntä." Timmermans totesi, että maanviljelijät saavat neljällä uudella lailla uusia työkaluja työkalupakkiinsa. "Seuraavat sukupolvet, luonto, viljelijät - he kaikki tarvitsevat terveellistä maaperää."
Puhtaan maan sääntely ei tule olemaan pakollinen ohjeistus. Ensimmäisinä vuosina Bryssel haluaa ensisijaisesti, että EU-maat luovat rekisterin saastuneista paikoista ja ottavat itse useammin ja enemmän maaperänäytteitä. Myöskään kvantifioitua EU-tavoitetta ei aseteta.
Tällä tavoin Bryssel sivuuttaa luonnonsuojeluryhmien ja kansainvälisten yritysten äskettäisen kehotuksen asettaa sitovia tavoitteita maaperän eroosion ehkäisemiseksi. Ensin huolehditaan siitä, ettei tilanne enää pahene, sitten siirrytään kunnostukseen, Sinkevicius selvensi.
Aiemman EU-raportin mukaan 60–70 prosenttia maaperästä ei ole terve ja altistuu eroosiolle, tiivistymiselle, saastumiselle ja suolaantumiselle. Euroopan ympäristökeskus arvioi, että EU-maissa on jo 2,8 miljoonaa saastunutta aluetta. EU:ssa viljelymaan määrä henkeä kohden on puolittunut viimeisen 50 vuoden aikana, kertoi asiakirja.