Vuotaneessa versiossa (joka esitellään keskiviikkona) EU-maille jätetään itse päätettäväksi, milloin ja miten maaperänäytteitä otetaan. Maaperän terveyttä koskevaa kvantifioitua tavoitetta ei myöskään aseteta. Näin Bryssel jättää huomioimatta luonnonsuojeluryhmien ja useiden kansainvälisten yritysten maaliskuussa julkaistun kehotuksen asettaa sitovia tavoitteita maaperän eroosion ja saastumisen ehkäisemiseksi.
EU:ssa on jo pitkään ollut lakeja ilman ja veden laadusta, mutta ei kuitenkaan maaperästä. Aiempiin EU-raportteihin perustuen 60–70 prosenttia maaperästä ei ole terve ja on altis eroosiolle, tiivistymiselle, saastumiselle ja suolaantumiselle. Euroopan ympäristövirasto arvioi, että 2,8 miljoonalla paikalla maaperä on saastunutta. Asiakirjan mukaan EU:n maatalousmaan määrä asukasta kohden on puolittunut viimeisten 50 vuoden aikana.
Aiempi lainvalmisteluesitys vuodelta 2010 epäonnistui jäsenmaiden, mukaan lukien Saksan ja Ranskan vastustuksen vuoksi. Vastustajat väittivät tuolloin, että Euroopan komissio ylitti toimivaltansa. Osana ilmasto- ja Green Deal -suunnitelmia uusi puhtaan maan sääntelyjulistus julkistettiin loppuvuodesta 2021.
Alankomaiden hallitus totesi tuolloin ensimmäisessä vastauksessaan, että EU-maiden ja -alueiden välillä on merkittäviä eroja maaperän tilassa, maankäytössä sekä maaperän, sedimentin ja veden vuorovaikutuksessa. Hallitus korosti tarvetta riittävälle tilalle kansalliselle tulkinnalle eurooppalaisista tavoitteista, mikä ilmeisesti sisältyy nyt uuteen sääntelyyn.
Unileverin entinen toimitusjohtaja Paul Polman, joka nyt kampanjoi ympäristökysymysten puolesta, kertoi Financial Timesille toivovansa myös "tarkempia tavoitteita", mutta jotka olisivat "erittäin paikka- ja kasvilajikohtaisia".
Entinen valtiosihteeri Stientje van Veldhoven, joka nyt toimii World Resources Institute -järjestön Euroopan-osaston varapuheenjohtajana, sanoi, että "hyvä maaperän terveys on välttämätön hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi" ja että EU-maiden "kunnianhimoisen toimeenpanon" toteuttaminen olisi "avain". Hän on aiemmin toiminut myös kansainvälisenä diplomaattina, edustanut Alankomaita Euroopan unionissa ja työskennellyt EU:n ympäristötutkimusten parissa.