Tässä monivuotisessa rahoituskehyksessä (MFK) Euroopan komissaarit ehdottavat merkittävää siirtymää nykyisistä EU:n budjeteista ja rahoista. Nyt 27 EU-maan vastuuministerien ja Euroopan parlamentin tulee löytää yhteinen näkemys seuraavien kuukausien aikana.
Euroopan unioni siirtää painopisteensä kohti korkeampia puolustusmenoja ja vahvempaa teollisuuspolitiikkaa. Tämän seurauksena ympäristö- ja ilmastobudjetit joutuvat paineeseen. Tämä herättää kysymyksen siitä, ovatko tavoitellut merkittävät kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset edelleen saavutettavissa.
EU on panostanut vuosien ajan voimakkaasti päästöjen vähentämiseen. Uuden painotuksen myötä puolustuksen ja teollisen omavaraisuuden suhteen ilmastopolitiikka menettää jalansijaa. Asiantuntijat varoittavat, että päästöjen puolittaminen seuraavien viisitoista vuoden aikana saattaa tämän seurauksena jäädä saavuttamatta.
Samaan aikaan soiden säilyttäminen ja ennallistaminen on noussut korkeammalle asialistalle. Jokisuualueiden ja rannikkoalueiden uudelleen kosteuttaminen voi sitoa merkittävästi hiiltä ja estää turpeen muodostumista. Kriitikot kuitenkin huomauttavat, että tätä lähestymistapaa ei ole vielä riittävästi tieteellisesti arvioitu. Sen todellinen panos ilmastotavoitteisiin on siksi epävarma.
Suomessa, Puolassa ja Baltian maissa on parhaillaan suunnitteilla suurten metsä- ja luontoalueiden uudelleen kosteuttamista Venäjän rajalla. Näistä alueista olisi mahdollisen sotilaallisen uhan sattuessa tulossa luonnollinen este tankkien etenemiselle.
Tanskalle myönnettiin hiljattain Euroopan komission lupa käyttää yli 626 miljoonaa euroa uusien metsien istuttamiseen. Tällä tavalla kymmeniä tuhansia hehtaareja maatalousmaata, pääasiassa maitosektorilta, muutetaan luonnonsuojelualueiksi.
Tanskan hallitus, elinkeinoelämä ja kunnanhallinnot ovat viime vuosina laatineet perusteellisen kolmikantaisen siirtymäsuunnitelman Tanskan maaseudulle sekä intensiveen maatalouteen ja karjatalouteen.
Suunnitelmassa ei ole muotoiltu, mitä kaikki sidosryhmät ehdottomasti eivät halua, vaan mitä he yhdessä haluavat. Kyseessä on yksi Euroopan suurimmista luonnonhankkeista viime vuosina.
Tämän tanskalaisen suunnitelman hyväksyminen osoittaa, että Bryssel ei enää pidä metsänistutukseen ja luonnon ennallistamiseen myönnettäviä tukia markkinoita vääristävinä. Aiemmin tällaisia tukiaisia on usein pidetty epäreiluna kilpailuetuna maanviljelijöiden ja muiden sektoreiden välillä. Nyt luonnon ennallistaminen nähdään olennaisena osana eurooppalaista ilmasto- ja ympäristöstrategiaa, vaikka budjetti onkin supistunut.
Kansainvälisesti kasvava tunnustus on siellä, että kosteikot ovat merkittäviä. Niiden ennallistaminen auttaa paitsi vähentämään CO2-päästöjä myös suojelemaan luonnon monimuotoisuutta. Raportit korostavat, että Euroopan maat ovat yhä jäljessä luonnon ennallistamisessa, esimerkiksi menetettyjen soiden palauttamisessa.
Euroopan komissio korostaa yhä useammin, että EU-maat voivat käyttää ympäristö- ja ilmastotukia maatalous- ja elintarviketeollisuuden tukemiseen, edellyttäen että nämä alat ovat valmiita hyväksymään alansa ulkopuoliset tukiehtojen vaatimukset.