Tämä voimakas uudelleenarviointi Euroopan tehtävistä tulevina vuosina johtaa miljardiluokan leikkauksiin, jotta voidaan vapauttaa enemmän rahaa tukemaan Ukrainaa sodassa Venäjän hyökkäystä vastaan. Lisäksi on tarpeen vahvistaa omaa eurooppalaista taloutta ja rakentaa oma puolusteollisuus, ja EU-maat haluavat olla vähemmän riippuvaisia tuonnista EU:n ulkopuolisista maista (lue: Venäjä, Kiina ja USA).
Neuvotteluprosessi, joka nyt alkaa Brysselissä, voi kestää noin kaksi vuotta. EU-maiden toimialaministereillä on sanansa sanottavana sille, mitä tehtäviä EU-komissaarien on määrä hoitaa, samoin kuin Euroopan parlamentin ryhmillä. Lopuksi EU-maiden hallitusten johtajien ja valtionpäämiesten tulee hyväksyä päätökset.
Hollanti on nykyistä ehdotusta vastaan. Haastattelussa Financial Timesille hän kutsui monivuotista budjettia "dead on arrival" -päätökseksi. Heinen ilmoitti tämän EU:n valtiovarainministereille, jotka kokoontuivat viime viikolla Kopenhagassa kesätauon jälkeen.
Neuvottelut uudesta eurooppalaisesta monivuotisesta budjetista määrittävät paitsi EU:n talouslinjan myös maatalouspolitiikan tulevaisuuden. Maanviljelysministerien kokouksessa maanantaina ja tiistaina ilmeni, että ehdotetut muutokset herättävät paljon kysymyksiä.
Maanviljelysministerit ovat ensi kertaa tarkastelleet uutta maatalouspolitiikkaa ja uutta (paljon matalampaa) maatalousbudjettia yhdistelmänä. Euroopan komissio haluaa vuodesta 2028 lähtien sijoittaa maatalousrahat yhteen suureen rahastoon, joka rahoittaa myös muita politiikan alueita. Viljelijöiden tulotukeen varataan siinä vähintään 293,7 miljardia euroa. Tämä summa on kiinteä, mutta mailla on enemmän vapautta jakaa rahat itse.
Tästä rakenteesta kohdistuu vastustusta. Monet maa- ja metsätalousministerit haluavat säilyttää nykyisen rakenteen, jossa on kaksi erillistä rahavirtaa: suoramaksut viljelijöille ja erilliset ohjelmat maaseudun kehittämiseksi. He pelkäävät, että maatalouden tulee jatkossa kilpailla muiden menojen kanssa, mikä heikentäisi viljelijöiden varmuutta.
Tanskan maatalousneuvoston puheenjohtaja korosti, että EU tarvitsee nimenomaan yksinkertaisempaa politiikkaa, jossa kiinnitetään huomiota nuoriin viljelijöihin, ruokaturvaan ja vihreään siirtymään. Tästä käydään tulevina kuukausina uusia keskusteluja, eivät vain maatalousministerien kesken, vaan myös ympäristö-, puolustus-, valtiovarainministereiden sekä EU-maiden pääministerien ja presidenttien kesken.
Torstaina Brysselissä järjestetään laaja keskustelu Euroopan parlamentin maatalousvaliokunnan jäsenten, maatalouskomissaari Christoph Hansenin sekä nykyisen EU-puheenjohtajamaa Tanskan kanssa. Myös eurooppalaiset maatalousjärjestöt esittävät siellä kommenttinsa ehdotuksesta uudeksi (rajoitetummaksi) eurooppalaiseksi maatalous- ja ruokapolitiikaksi ajalle 2028–2035.

