Koko Euroopan parlamentti äänestää tällä viikolla uudesta eurooppalaisesta ruokapolitiikasta, tilalta lautaselle -strategiasta. Keskeinen kysymys on, hyväksyykö parlamentin enemmistö laajennukset ja tiukennukset, joita ENVI-ympäristövaliokunta on esittänyt Euroopan komission alkuperäiseen ehdotukseen.
Toukokuussa 2020 julkistettu strategia on osa komissaari Ursula von der Leyenin lipunkantajaa, ilmastokomissaari Frans Timmermansin Vihreää sopimusta. Vihreä sopimus kattaa paitsi ympäristötoimia ilman, maan ja veden saastumisen ehkäisemiseksi, myös biodiversiteetin ja ruokalaadun parantamisen.
Tämän seurauksena lähes kaikkien komissaarien on otettava käyttöön ilmasto- ja ympäristötoimia omilla politiikan aloillaan.
Sama koskee maataloutta, karjataloutta ja eläinten hyvinvointia. Esimerkiksi torjunta-aineiden käyttöä on vähennettävä 50 prosentilla ja ravinnehävikkiä 50 prosentilla. Tämän seurauksena myös lannoitteiden, mukaan lukien maatalouslannoitteiden käyttöä voidaan vähentää 20 prosentilla.
Antibioottien käyttöä karjataloudessa on myös puolittettava, ja luomumaatalouden maan osuus EU:ssa odotetaan nousevan noin 8 prosentista 25 prosenttiin.
Strasbourgissa on jännittävää nähdä, seuraavatko Euroopan parlamentin jäsenet tämän viikon äänestyksessä parlamentin maatalous- ja ympäristövaliokuntien äskettäistä kantaa. Syyskuussa ENVI-ympäristövaliokunta ja AGRI-maatalousvaliokunta hyväksyivät Farm to Fork -strategian tavoitteet. Heidän mietintönsä hyväksyttiin 94 äänellä myötä, 20 vastaan ja 10 tyhjää.
Lisäksi he tukivat kahden raporttivelvollisen, hollantilaisen Anja Hazekampin (PvdD) ja italialaisen kristillisdemokraatin Herbert Dorfmannin suosituksia. Raportin mukaan EU-komission ehdotetut toimet eivät saa olla liian vapaaehtoisia, vaan niiden on oltava pakollisia EU-maissa.
Mietintö hyväksyttiin kokonaisuudessaan mukaan lukien 48 kompromissimuutosehdotusta, jotka herättivät voimakkaita reaktioita maatalousyhteisön keskuudessa.
Yksi näistä on korostaa tarpeen "sitovalle luonteelle" torjunta-aineiden, ravinnehukkaprosentin ja lannoitteiden vähentämistavoitteille. Erityisesti ympäristötoimien pakollinen sisällyttäminen maatalouspolitiikkaan on saanut voimakasta vastustusta maatalousmaissa ja maatalousjärjestöissä.
"Tehdasmaatilojen sulkeminen ja karjamäärien vähentäminen tuottaa valtavan ilmastohyödyn ja on hyväksi luonnolle, terveydellemme ja eläimille. On läpimurto, että Euroopan parlamentin enemmistö nyt ymmärtää tämän ja haluaa ryhtyä toimiin terveemmän ruokajärjestelmän luomiseksi," sanoo Hazekamp.
Hazekampin raportti kannattaa torjunta-aineiden käytön vähentämistä. Euroopan komissio on ilmoittanut aiemmin tavoitteena vähentää maatalousmyrkkyjen käyttöä 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Hazekampin raportin mukaan tuo vähennys pitää olla sitova. Lisäksi EU:n tulee olla tiukempi myrkyllisten aineiden hyväksymisessä.
Keskustelu pidetään maanantaina, tiistaina äänestetään resoluutiosta ja tulos julkistetaan keskiviikkoaamuna. Euroopan komissio tekee vuoteen 2024 asti joukon lainsäädäntöehdotuksia ruokaketjun kestävyyden varmistamiseksi eurooppalaiseksi laiksi.
Euroopan parlamentin Hazekampin aloitemietinnössä antamat suositukset eivät ole sitovia, mutta parlamentin on, kuten kaikkien 27 EU-maan, hyväksyttävä lopulliset lakiehdotukset. Euroopan komission on otettava suositukset huomioon, jos parlamentin enemmistö tukee niitä.