Europe’s Environment 2025 -raportti maalaa synkän kuvan. Vaikka kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet 37 prosenttia vuodesta 1990 ja uusiutuvan energian osuus on kaksinkertaistunut vuodesta 2005 lähtien, ympäristön yleinen tila on "ei hyvä". Monimuotoisuus vähenee edelleen ja yli 80 prosenttia suojelluista elinympäristöistä on heikossa kunnossa. Lisäksi 60–70 prosenttia Euroopan maaperästä on rappeutunut.
EEA:n mukaan paineen aiheuttajina ovat erityisesti kestämättömät tuotanto- ja kulutustavat, erityisesti maataloudessa ja ruokajärjestelmässä. Vain 37 prosenttia Euroopan pintavesistä on vielä hyvässä ekologisessa kunnossa. Puhtaan veden pula koskettaa jo kolmannesta väestöstä ja Euroopan alueesta.
Eurooppa lämpenee myös kaksi kertaa maailman keskiarvoa nopeammin. Tämän seuraukset näkyvät yhä selvemmin äärimmäisissä sääolosuhteissa, tulvissa, kuivuudessa ja metsäpaloissa.
Vuosien 1980 ja 2023 välillä EU:n taloudelliset tappiot ovat ylittäneet 700 miljardia euroa, ja pelkästään vuosien 2021–2023 aikana vahinkoja on aiheutunut yli 160 miljardia euroa. Vuonna 2022 arviolta 70 000 ihmistä kuoli helleaalloissa.
Virasto varoittaa, että ilmastonmuutos ja ympäristön rappeutuminen muodostavat suoran uhan Euroopan kilpailukyvylle. Talous on vahvasti riippuvainen luonnonvaroista, mutta niiden laatu heikkenee. Elintärkeiden sektoreiden, kuten ruoan ja juomaveden saatavuuden, resilienssin ylläpitämiseksi tarvitaan parempaa maa- ja vesiympäristöjen hallintaa.
Raportissa korostetaan, että Green Deal -toimet (edellisen EU-komission aikaiset) ovat ratkaisevia lisäheikkenemisen estämiseksi. Euroopan parlamentissa useat konservatiiviset ja oikeistolaiset ryhmät ovat kuitenkin viime aikoina ajaneet näiden sääntöjen purkamista, erityisesti maatalous- ja energiasektoreilla. Ympäristöviraston mukaan ympäristölainsäädännön heikentäminen lisäisi taloudellisia ja sosiaalisia riskejä.
Negatiivisista trendeistä huolimatta EEA näkee myös valonpilkahduksia. Ilmanlaatu on parantunut, energiatehokkuus kasvanut ja kiertotalous laajentunut. Vuonna 2023 uusiutuvien energialähteiden osuus oli yli neljännes Euroopan unionin kokonaisenergiankulutuksesta. Tämä lisää mahdollisuutta, että EU voi saavuttaa ilmastoneutraaliuden vuoteen 2050 mennessä, jos nykyinen politiikka jatkuu.
Viraston mukaan EU:n tulee pitää kiinni kestävyystavoitteistaan eikä leikata ympäristöpolitiikasta. Muuten mantereella on uhkana peruuttamaton ekologinen ja taloudellinen rappeutuminen. "Se, mitä teemme tänään, muovaa tulevaisuuttamme," sanoi EEA:n johtaja Leena Ylä-Mononen raportin julkistustilaisuudessa.