Poliitikot keskustelevat laajasti eri aiheista, kuten Europolin ja FBI:n yhteistyön parantamisesta sekä rikollisuuden ja terrorismin torjunnasta.
Yhdysvaltain presidentti Trump ja suuret yhdysvaltalaiset teknologiayritykset (Google, X, Facebook) pitävät toistaiseksi ’vapaaehtoisiksi’ EU:n internetin käyttösääntöjä (sekä henkilökohtaisessa että liiketoiminnassa) ’sensuurin muotona’. Twitter ja Facebook ovat jo päättäneet lopettaa ennakkovalvonnan.
Keskustelu Yhdysvalloissa Euroopan teknologiasääntelystä paljasti aiemmin tässä kuussa Washingtonin ja Brysselin välisen kuilun. Kun EU pitää kiinni digitaalisesta säädöskokoelmastaan, vastustajat Yhdysvalloissa luonnehtivat sitä sensuuriksi. EU korostaa, että Digital Services Act ja Digital Markets Act tukevat perusoikeuksia ja koskevat kaikkia yrityksiä, riippumatta niiden alkuperästä.
DSA:n ja DMA:n voimaantulon jälkeen Euroopan komissio on käynnistänyt useita tutkimuksia suurista internet-alustoista, muun muassa Googlea, Metaa ja Applea kohtaan. Nämä tutkimukset ovat vielä kesken. Yhdysvaltojen poliittinen ilmapiiri on kiristynyt Donald Trumpin paluun myötä, sillä hän pitää eurooppalaista digitaalista sääntelyä epäreiluna amerikkalaisille yrityksille ja uhkaa kostotoimenpiteillä.
Trump on yrittänyt sisällyttää EU:n internet-säännöt viimeaikaiseen tullisopimukseen komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin kanssa, mutta Bryssel korostaa edelleen, että EU noudattaa omia sääntöjään myös amerikkalaisiin teknologiayhtiöihin nähden.
Washingtonin neuvotteluissa odotetaan kiinnitettävän erityistä huomiota myös henkilötietojen suojeluun sekä niin sanottuun ’lasten suojelemiseen verkossa’. Tämän ilmaisun taustalla on Euroopan unionin aikomus aktiiviseen ennakkovalvontaan kaikessa internet-liikenteessä lastenpornoa jäljittääkseen ja siihen syyllistyneitä syyttääkseen.
Tällainen ’chat-valvonta’ on mahdollista vain kiertämällä salauksen teknologia (tekstien ja kuvien salaaminen internet-liikenteessä). Tämä on monissa EU-maissa aiheuttanut valituksia yksityisyydensuojan loukkauksista ja tarpeettomasta valtion valvonnasta. Toiset puolestaan toteavat, että valtioiden on voitava myös internetissä löytää rikolliset, kuten se on jo mahdollista puhelinkeskustelujen salakuuntelun kautta.
EU-maat ovat tekemässä päätöstä chat-valvonnasta. Tanskan puheenjohtajuuden aikana ensi kuussa on tarkoitus äänestää uudistetusta ehdotuksesta (“Chat Control 2”). Keskeistä on, että teknologiayritysten, myös päätepisteestä päätepisteeseen -salattuja yhteyksiä käyttäessään, on käytettävä tunnistusteknologiaa hyväksikäytön kuvien ja niihin liittyvien URL-osoitteiden löytämiseksi ennen lähettämistä. EU-maat ovat keskustelleet tästä vuodesta 2022 lähtien, mutta pätevää enemmistöä ei ole vielä saavutettu.
EU-maiden näkemykset eroavat toistaiseksi, mikä tekee lopputuloksesta epävarman. Kannattajat viittaavat lapsensuojaan ja yhteisiin transatlanttisiin huoliin; kriitikot varoittavat, että laajamittainen skannaus loukkaa miljoonien kansalaisten yksityisyyttä sekä heikentää journalismia ja jopa lainvalvontaa. Keskustelu keskittyy kysymykseen, voidaanko ’lasten suojeleminen lapsipornolta’ ja vahva salaus yhdistää.