Ei ainoastaan joidenkin maiden maa- ja metsätalousministerit vastusta, vaan myös Euroopan parlamentissa on monista syistä huolia ja epäilyksiä. On jo vihjattu, että Euroopan komission on tuotava muokattu ehdotus.
Bryssel on hiljattain, vuosien tutkimusten jälkeen, ehdottanut glyfosaatin sallimista vielä kymmeneksi vuodeksi kahdella EU-tason lisärajoituksella. Lisäksi maat saisivat asettaa omia lisärajoituksiaan, kuten Ranska on äskettäin alkanut tehdä.
Eurokomissaari Stella Kyriakidesin (Elintarviketurvallisuus ja terveys) mukaan maat voivat asettaa omia rajoituksiaan, esimerkiksi tietyille aluille tai maakunnille tai tiettyjen kasvien osalta. Toisin sanoen, sallia glyfosaatti kukille ja kasveille mutta ei elintarvikkeille.
Tätä yksilöllistä lähestymistapaa kannattavat useimmat EU:n maat, mutta Saksa ja Itävalta (jotka vaativat täyskieltoa) eivät, eikä todennäköisesti myöskään Ranska ja Alankomaat.
Tällöin ensi viikolla SCoPAFF-komiteassa ei muodostu pätevää enemmistöä, joka tukisi ehdotusta, ei myöskään EU-tason glyfosaattikieltoa. Sama tilanne oli jo viime vuonna, jolloin Euroopan komission oli tehtävä oma päätöksensä väliaikaisesta jatkosta lisätutkimusten mahdollistamiseksi.
Eläinten puolueen pyynnöstä Euroopan parlamentti käsitteli ehdotuksen keskiviikkona ja esitti komissaari Kyriakidekselle jo varoituksia. Odotetusti vasemmistolaiset ja vihreät vastustivat ehdotusta ja vaativat koko EU:n kattavaa kieltoa. Osa uhkaa jopa oikeustoimilla komissiota vastaan.
Europarlamentaarikko Anja Hazekamp (Eläinten puolue) viittasi tieteellisiin yhteyksiin glyfosaatin käytön ja syövän sekä Parkinsonin taudin esiintymisen välillä, nopeasti nouseviin kustannuksiin juomaveden puhdistamisessa sekä biodiversiteetin heikentymiseen.
Liberaali Renew-ryhmä totesi, että kyseinen torjunta-aine ei ilmeisesti ole tarpeeksi vaarallinen poistettavaksi markkinoilta, kuten asbesti aikoinaan on tehty.
Myös EU:n maatalousmyönteisten ryhmien, kuten EVP/CDA:n ja ECR/SGP:n, poliitikot, jotka kannattavat "rajoitettua" jatkoa, sanovat, että glyfosaatti on lopulta "vaiheittain poistettava käytöstä". He varoittavat myös riskistä, joka syntyy, jos jokainen maa ottaa käyttöön erilaisia omia kriteereitään, mikä EU:n yhteisen maatalouspolitiikan puitteissa voi aiheuttaa kilpailua eri jäsenmaiden maanviljelijöiden välillä.
Komissaari Kyriakides korosti, että kymmenen vuoden lupa voidaan lyhentää tai peruuttaa, jos välissä ilmenee uutta tieteellistä näyttöä glyfosaatin haitallisuudesta. Mutta jos EU:n ministerit eivät ole yksimielisiä ja parlamentti on erimielinen, on hyvin epätodennäköistä, että nämä kaksi toimielintä myöhemmin saavuttavat yhteisymmärryksen.
Viime viikon lopulla kaksi yleensä luotettavaa lähdettä Brysselissä kertoi, että Euroopan komissio työskentelee parhaillaan mahdollisen kompromissin parissa. Siinä lupa olisi voimassa enintään viisi vuotta, ja asetettaisiin muutama ylimääräinen EU-tason rajoitus. Tällainen kompromissi voisi tulla äänestykseen lokakuun jälkimmäisellä puoliskolla tai marraskuun ensimmäisellä puoliskolla.