Euroopan parlamentti ajaa päätöslauselmassa EU:n budjetista vuoden 2027 jälkeen joustavampaa ja kunnianhimoisempaa monivuotista talousarviota. Europarlamentaarikkojen mukaan lisääntynyt kansainvälinen epävakaus ja geopoliittiset jännitteet, mukaan lukien Yhdysvaltojen vetäytyminen maailman näyttämöltä, vaativat suurempia menoja.
Parlamentti tunnustaa, että muun muassa puolustukseen, Ukrainan sotaan, talouskasvuun ja ilmastoon tarvitaan lisää rahaa. Europarlamentaarikot haluavat kuitenkin, ettei näitä lisämenoja tehdä sosiaalipolitiikan, ympäristöpolitiikan tai nykyisten EU:n prioriteettien kustannuksella. Tarkkailijat epäilevät, onko tämä lopulta kestävää.
Samaan aikaan parlamentti esittää kovaa kritiikkiä Euroopan komission ehdottamasta rahoitusrakenteesta. Erityisesti suunnitelma, jossa jokainen EU-maa laatii erikseen kansallisen investointisuunnitelman (kuten koronaelvytysrahastoissa), kohtaa vastustusta. Europarlamentaarikkojen mukaan tässä mallissa puuttuu välttämätön läpinäkyvyys ja parlamentaarinen valvonta.
Komission ehdottama kilpailukykysäätiö ei myöskään ole parlamentin mieleen.
Lisäksi kansanedustajat vaativat, että EU-varojen saanti pysyy sidottuna perustavanlaatuisten eurooppalaisten arvojen ja oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Uuden ehtojärjestelmän on varmistettava, ettei jäsenvaltioiden kansalaisia rangaista hallitustensa politiikasta.
Huolta on myös koronaelvytysrahaston rahoituksesta. Parlamentin mukaan näiden velkojen takaisinmaksu ei saa tapahtua muiden EU-ohjelmien kustannuksella. Tämän vuoksi se vaatii uusia tulonlähteitä EU:lle ja sulkee pois yhteisvelan ottamisen rajat ylittäviin haasteisiin vastaamiseksi.
Myös EU-maat ottavat kantaa ehdotettuun monivuotiseen talouskehyseen. Sen jälkeen alkavat niin sanotut trilogi-neuvottelut, joissa EU-maiden, Brysselin ja Euroopan parlamentin on saavutettava yhteinen kanta.