Kaksi Venäjän-mielistä maata, Unkari ja Slovakia, vastustavat näitä tiukempia toimia.
Euroopan komissio on esitellyt toimintasuunnitelman, jonka tarkoituksena on tehdä EU:sta täysin riippumaton venäläisestä energiasta vuoden 2027 loppuun mennessä. Tätä niin kutsuttua tiekarttaa edeltävät toimet ovat jo johtaneet venäläisen öljyn ja hiilen tuonnin jyrkkään vähenemiseen. Kaasu on tähän asti pysynyt pääosin toimien ulkopuolella.
Venäläisen kaasun boikotti on uusi luku Euroopan pakotepolitiikassa. Useiden lähteiden mukaan ehdotus tähtää koko kaasutuonnin – niin putkikaasun kuin nesteytetyn maakaasun (LNG) – täydelliseen lopettamiseen Venäjältä. Joidenkin EU-maiden on tähän asti ollut vaikea ryhtyä täysin kaasuboykottiin, koska ne eivät ole löytäneet korvaavia toimittajia.
Erityisesti Unkari ja Slovakia ilmaisevat avoimesti vastustuksensa venäläisen kaasun täydelliselle boikotille. Nämä maat jatkavat venäläisen energian ostamista ja suhtautuvat kriittisesti EU:n pakotteiden vaikutuksiin omaan talouteensa. Niiden kannat vaikeuttavat EU:n yksimielisen politiikan muodostamista, joka periaatteessa perustuu konsensukseen.
Samaan aikaan myös maatalous kärsii uusista Venäjä-pakotteista. Euroopan komissio ja Euroopan parlamentti ovat hyväksyneet tuontitullien asettamisen Venäjältä ja Valko-Venäjältä tuotaville lannoitteille.
Venäläisen lannoitteiden riippuvuus on merkittävästi vähentynyt, mutta Euroopan markkinat pysyvät haavoittuvina. Ehdotettu tuontitulli voisi nousta 30 prosenttiin useiden lähteiden mukaan. Tämä tulli koskee sekä typpeä sisältäviä että monimutkaisia lannoitteita, vaikka kaikki tekniset yksityiskohdat eivät vielä ole tiedossa.
Toimien perusteluissa komissio korosti, että energiariippuvuuden lopettamisen on kuljettava käsi kädessä investointien kanssa "omaan eurooppalaiseen" kestävään (energia-)vaihtoehtoihin.
Hollantilaisen europarlamentaarikon Bert-Jan Ruissenin (SGP) ehdotuksesta Euroopan parlamentti vaatii myös nykyisen EU:n nitraattidirektiivin arviointia ja päivittämistä. Direktiivin tarkoituksena on rajoittaa nitraattipitoisuutta maaperässä ja vesissä. Nykyiset säännökset kannustavat hänen mukaansa maataloudessa kemikaalien käyttöön, vaikka myös uudelleen käsiteltyä luonnonlannoitetta (Renure) voitaisiin hyödyntää.
Sitä varten peräkkäiset hollantilaiset maatalousministerit ovat jättäneet ehdotuksia Brysseliin, mutta komissio ei ole toistaiseksi käsitellyt niitä.
Euroopan parlamentin hyväksymä laajennettu pakotelaki Venäjää vastaan on tärkeä askel, mutta sen toteutus riippuu myös EU-maista. Joidenkin maiden vastustus ja Euroopan energiamarkkinoiden monimutkaisuus tekevät epävarmaksi, saavutetaanko vuoden 2027 määräaika todellisuudessa.