Euroopan parlamentti ja Euroopan komissio aloittavat keskiviikkona ensimmäisen julkisen poliittis-parlamentaarisen keskustelun, joka voi olla EU:n monivuotisen rahoituskehyksen merkittävin väliarviointi koskaan.
Tämä debatti on toinen vaihe siinä EU:n käänteessä, johon EU-maiden ministerit ja valtionpäämiehet ovat helmikuussa ja maaliskuussa jo ottaneet ensimmäisen askeleen hyväksymällä uudenlaisen Marshall-apurahaston. Euroopan parlamentti avaa nyt tien komissiolle tässä uudelleenjärjestelyssä kaikissa olemassa olevissa EU:n budjeteissa.
27 EU-komissaaria ja komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen selittävät Brysselissä, miten he aikovat tehdä satoja miljardeja euroja käytettäväksi koronaviruspandemian talousvahinkojen korjaamiseen tähtäävän megarahaston kautta. Niiden ensimmäiset taloudelliset vaikutukset esitellään todennäköisesti viikon kuluttua 20. toukokuuta. Se on kolmas vaihe neuvotteluprosessissa, jossa koronavirusmegarahasto sisällytetään EU:n budjetteihin.
Kaikki Euroopan maat ovat kärsineet pandemiasta. Taloudellinen tuska ja toipumismahdollisuudet vaihtelevat kuitenkin merkittävästi. Kreikka (-9,7 % BKT:sta), Italia (-9,5 %), Espanja (-9,4 %) ja Ranska (-8,2 %) kokevat suurempaa taantumaa kuin esimerkiksi Saksa (-6,5 %).
Luvut ovat edelleen virallisesti salaisia, mutta vuotaneen muistion mukaan budjetti voisi olla enintään 2 biljoonaa euroa. Kun budjetit on lopullisesti laadittu (ja komissaarit ovat hyväksyneet menojen leikkaukset käynnissä olevissa budjeteissaan), miljardeja euroja voidaan investoida Euroopan talouden uudelleenkäynnistämiseen.
Taustalla on edelleen erimielisyyksiä siitä, saavatko rahaa koronavirusrahastosta maat lahjana tai avustuksena vai lainana, ja jos lainana, onko lainalla korkoa vai ei. Jälkimmäisessä tapauksessa maat joutuvat osittain maksamaan sitä takaisin. Toiset puhuvat "ikuisista kiinnityksistä tai vuokrista".
Euroopan parlamentin talousarviovaliokunnan puheenjohtaja, belgialainen Johan Van Overtveldt (ECR), totesi tukien ja lainojen suhteen toivovansa, että rahaston tulot ja menot olisivat tasapainossa solidaarisuuden ja vastuun välillä.
Ensimmäisten miljardien rahoituksen esittely (vuoden 2020 ja 2021 budjeteissa) 20. toukokuuta ajoittuu odotetun ja jo kahdesti viivästyneen laaja-alaisen EU:n ilmastosuunnitelman Green Dealin julkistuksen kanssa. Suunnitelman ensimmäisissä luonnoksissa varapuheenjohtaja Frans Timmermans on jo ilmaissut, että EU:ssa on tehtävä suuria muutoksia, jos Euroopasta halutaan ilmastoneutraali 15 tai 20 vuoden päästä. Tämä tarkoittaa radikaalia muutosta energian ja raaka-aineiden käytössä, ympäristö- ja ilman saastumisen vähentämistä sekä uusia veroja ja tukia.
Euroopan komissio ilmoittaa Brysselissä iltapäivällä, että koronaviruspandemian aiheuttamat taloudelliset vahingot eivät ole este Green Deal -käänteelle, vaan itse asiassa Green Deal voi olla moottori ja käynnistäjä, joka vie EU-maiden talouskehityksen uudelle uralle.
Euroopan parlamentti keskustelee keskiviikkona komission puheenjohtaja Von der Leyenin kanssa tästä uudesta ehdotuksesta. Perjantaina parlamentti äänestää päätöslauselmasta, jonka odotetaan hyväksyttävän ylivoimaisella enemmistöllä. Lisäksi parlamentti äänestää jo keskiviikkona kehotuksesta Euroopan komissiolle laatia hätäohjelma. Jos budjettineuvottelut epäonnistuvat tai viivästyvät, on varmistettava EU-tukien jatkuminen 1. tammikuuta 2021 jälkeen.