Parikymmentä parlamentin jäsentä kehottaa uutta Euroopan komissiota ottamaan ihmisoikeusrikkomuksia koskevan eurooppalaisen lain käyttöönoton uudessa ulkopolitiikassa yhdeksi prioriteeteistaan. He kutsuvat sitä "suureksi virheeksi", että uusi komissio ei ole vielä sisällyttänyt niin kutsuttua Magnitsky-lakia tulevien vuosien keskeisiin tavoitteisiin.
Kehotus on allekirjoitettu sekä Euroopan parlamentin jäseniltä että kansallisilta poliitikoilta muun muassa Ranskasta, Saksasta, Alankomaista ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta. Laki on nimetty venäläisen tilintarkastajan Sergei Magnitskyn mukaan. Hän kuoli epäilyttävissä olosuhteissa Moskovan vankisellissä vuonna 2009. Magnitsky oli törmännyt veropetoksiin korkeiden venäläisten virkamiesten ja poliitikkojen toimesta.
Esimerkiksi Yhdysvallat, Kanada ja Iso-Britannia ovat jo ottaneet käyttöön Magnitsky-lain. Tällainen laki mahdollistaa pakotteiden asettamisen venäläisiä henkilöitä ja yrityksiä vastaan, kuten pankkitilien jäädyttämisen ja viisumikieltojen määräämisen.
Alankomaiden parlamentti on äskettäin kehottanut pääministeri Rutte hallitusta ottamaan tällaisen Magnitsky-lain käyttöön myös Alankomaissa, jos sen onnistuminen Euroopan laajuisesti epäonnistuu. Tästä syystä Alankomaat ovat aiemmin tänä vuonna esittäneet EU:ssa ehdotuksen ulkomaisten liikemiesten ja poliitikkojen puuttumiseksi, ei vain ihmisoikeusrikkomusten vaan myös taloudellisten ja talousrikollisuuden osalta. Tämä tekee Alankomaiden ehdotuksesta laajemman ja yleisemmän lähestymistavan kuin Magnitsky-laki, koska se ei ole enää suunnattu ainoastaan venäläisille epäillyille.
Yksi esteistä ja vastalauseista joidenkin EU-maiden keskuudessa on juuri viittaus Magnitskyyn laissa. Yhdistäminen venäläisen tilintarkastajan kuolemaan saattaisi antaa vaikutelman, että laki on suunnattu Venäjää vastaan, vaikka tarkoituksena on käsitellä ihmisoikeusrikkomuksia maailmanlaajuisesti. Siksi Alankomaat eivät puhu Magnitsky-laista vaan EU:n pakotejärjestelmästä.
Tämän vuoden alussa käsiteltäessä Alankomaiden ehdotusta sai se laajaa kannatusta, mutta lopulliseen päätöksentekoon ei vielä päästy. Koska asian käsittely on nyt uuden Euroopan komission vastuulla, odotettiin, että Von der Leyen ottaisi ihmisoikeusrikkomusten tekijöitä vastaan sisällytettäväksi uuden ulkopolitiikan ytimeen. Kaksi uutta eurooppalaista johtohahmoa, EU:n puheenjohtaja Michel ja EK:n puheenjohtaja Von der Leyen, ovat kumpikin kertoneet haluavansa EU:n olevan itsevarmempi ja aktiivisempi maailman näyttämöllä.