Parlamentti katsoo tällä hetkellä Venäjän tärkeimmäksi ulkomaiseksi uhkaksi Euroopan demokratialle. Kyse ei ole vain disinformaation levittämisestä, vaan myös kyberhyökkäysten toimeenpanemisesta tai toimeenpanettamisesta, sabotaasista, tuhopoltoista ja vakoilusta. Myös Valko-Venäjä, Kiina, Iran ja Pohjois-Korea mainitaan maiksi, joista tällaisia toimia tehdään.
Liian hajanaista
Erityinen parlamenttivaliokunta tutkii vuodesta 2024 lähtien ulkomaista puuttumista, informaatiomanipulaatiota, hybridihyökkäyksiä ja koordinoitua disinformaatiota. Sen loppuraportin mukaan nykyinen eurooppalainen lähestymistapa on liian hajautunut. Yksittäiset EU-maat eivät kykene riittävästi vastaamaan tällaisiin uhkiin itsenäisesti.
Euroopan komissio on jo aiemmin ilmoittanut perustavansa Euroopan demokraattisen resilienssin keskuksen. Parlamentti haluaa, että siitä kasvaa riippumaton tiedon ja koordinoinnin keskus, johon kaikki EU-maat osallistuvat pakollisesti. Siinä tulee yhdistää olemassa olevat eurooppalaiset työkalut ilman uusia päällekkäisyyksiä.
Promotion
Kallas vai von der Leyen?
Ei vielä ole selvää, kenen johdossa uusi EU-tehtävä tulee olemaan. Jotkut pitävät sitä tyypillisenä sotilaallisena tehtävänä, jolla torjutaan Venäjän aggressiota ja häirintää. Toiset sanovat, että toiminta sijoittuu internetin ja viestinnän hämärään maailmaan, ja jälleen toiset näkevät sen läheisesti liittyvän diplomatiaan ja vakoiluun.
Brusselin ja Strasbourgin käytävillä on kuultu jo useiden kuukausien ajan huhuja ja vahvistamattomia tietoja siitä, että komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sekä muutamat vaikutusvaltaiset maat (Ranska ja Saksa) haluavat purkaa nykyisen ulkoministeri Kaja Kallaksen johtaman diplomaattisen EEAS-palvelun, kun taas Kallas puolestaan haluaisi johtaa uutta Venäjän-vastaisen yksikköä.
Digitaalinen valvoja
Samaan aikaan nykyisiä Venäjälle kohdistuvia pakotteita halutaan laajentaa henkilöihin ja organisaatioihin, jotka mahdollistavat disinformaatiota (venäläiset trollitehtaat ja Telegram). Lisäksi parlamentti vaatii tiukempaa nykyisten digitaalisten sääntöjen, mukaan lukien Digipalvelulaki ja tekoälyasetukset, noudattamista. Verkkopalveluiden tulee saada enemmän vastuuta esimerkiksi bottien ohjaaman vaalivaikuttamisen torjunnassa.
Alankomaiden S&D-ryhmän europarlamentaarikko Kim van Sparrentak (PRO), joka osallistui raportin laatimiseen, katsoo, että Euroopan komissio on tähän mennessä osoittanut liian vähän kunnianhimoa uhkien torjunnassa. Hänen mukaansa Euroopan keskuksesta tulee kasvaa todellinen valvontaelin, jolla on valtuudet ja resurssit.