Komissio toteaa, että tuomareiden riippumattomuus Unkarissa on rakenteellisesti uhattuna. Poliittinen vaikuttaminen nimityksissä, tuomioiden rangaistuksissa ja tuomioistuinten toimivallassa ei ole vieläkään poistettu. Tämä herättää huolta oikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä ja estää Euroopan lisäerien maksamisen Budapestille.
Yhteensä yli 18 miljardia euroa EU-rahaa on edelleen jäädytettynä. Viime vuonna komissio vapautti jo 8 miljardia euroa, kun Unkari toteutti joitakin oikeudellisia uudistuksia. Brysselin mukaan edistystä on kuitenkin sen jälkeen ollut tuskin lainkaan, huolimatta Unkarin hallituksen aiemmista lupauksista.
Tyytymättömyys Unkaria kohtaan kasvaa paitsi komissiossa, myös EU-jäsenmaiden keskuudessa ja Euroopan parlamentissa. Useista pääkaupungeista kuuluu vaatimuksia kovemmista toimista. Tanska haluaa jopa keskeyttää Unkarin äänioikeuden neuvostossa.
Alankomaiden europarlamentaarikko Raquel García Hermida-van der Walle (D66), joka osallistui vuosiraportin tekemiseen Euroopan parlamentin puolesta, ilmaisee suurta huolta: ”Kun näkee, miten Unkari kaltoin kohtelee oikeusvaltiota, voin hyvin kuvitella, ettei Euroopan komissio koe tulevansa otetuksi vakavasti. Neuvot tuomioistuimien ja riippumattoman median vahvistamiseksi päätyvät suoraan silppuriin.”
Euroopan parlamentin täysistunnossa useat poliittiset ryhmät vaativat vihdoin tositoimia ja pakotteita Unkarin pääministeri Viktor Orbánia vastaan. Strasbourgin keskustelussa Budapestin pormestari Gergely Karácsony oli näkyvästi läsnä. Euroopan myönteisenä ehdokkaana hän osallistuu ensi vuonna vaaleissa hallitsevaa Fidesz-puoluetta vastaan. Euroopan parlamentti antoi hänelle seisovat suosionosoitukset.
Raportissa on myös kriittisiä huomautuksia muiden EU-maiden tilanteesta. Romaniassa huolena on edelleen poliittinen painostus tuomareihin ja mediaan. Maltalla oikeusvaltion vahvistamisessa ei ole tapahtunut riittävästi edistystä aiemmista lupauksista huolimatta. Slovakiaa arvostellaan ankarasti viimeaikaisista lakimuutoksista, jotka voivat heikentää tuomareiden riippumattomuutta. Tsekin tasavalta on edelleen taka-alalla tuomioistuin-nimitysten läpinäkyvyydessä.
Euroopan komissio toteaa, että muutamat maat eivät ainoastaan riko EU-sääntöjä, vaan myös omia lakejaan, mikä heikentää keskinäistä luottamusta unionin sisällä. Vaikka osa maista tekee vähäisiä parannuksia, Brysselin mukaan edistys on usein riittämätöntä rakenteelliseen muutokseen.
Euroopan unionissa jakautuneisuus kasvaa siitä, miten suhtautua maihin, jotka uhkaavat oikeusvaltioperiaatetta. Kun jotkut hallitukset kannattavat diplomatiaa ja vuoropuhelua, toiset haluavat kovempia sanktiota. Komissio yrittää tasapainotella molempien lähestymistapojen välillä, mutta poliittis-hallinnollinen umpikuja Unkarin osalta on edelleen keskeinen haaste.
Vastauksena komissio harkitsee nyt lähestymistapansa laajentamista. Työn alla on laajentaa nykyistä 'rahaa uudistuksista' -järjestelmää niin, että jatkossa myös muiden EU-maiden on saatava näyttöä oikeusvaltiouudistuksista ja demokratiansa vahvistamisesta saadakseen EU-tukia.

