Pakolaisjärjestöt ovat jo varoittaneet, että 'EU laittaa turvapaikkaoikeuden sivuun'. He muistuttavat, että uudet säännöt mahdollistavat EU-maille turvapaikanhakijoiden 'tilapäisen' sijoittamisen EU:n ulkopuolisiin leireihin, esimerkiksi Pohjois-Afrikan tai Balkanin maissa, kun hakemus on viranomaiskäsittelyssä.
Italian pääministeri Meloni on jo yrittänyt, ja saanut perustettua tällaisia leirejä, mutta Euroopan unionin tuomioistuin perui ne.
Euroopan unioni mahdollistaa jatkossa turvapaikanhakijoiden palauttamisen ilman pitkiä arviointimenettelyjä. Lisäksi siirtolaisten palauttaminen kolmansiin maihin tehdään mahdolliseksi. Tämä avaa tien turvapaikkaprosessien käsittelyyn EU:n rajojen ulkopuolella.
Kannattajien mukaan tavoitteena on nopeuttaa menettelyjä ja tuoda selvyyttä. Nopeammalla hakemusten käsittelyllä voidaan turvapaikkaa vailla olevat henkilöt palauttaa aiemmin.
Äänestys toteutui keskustaoikeistolaisten ja (radikaali)oikeistolaisten ryhmien muodostaman koalition tuella. Yhdessä he muodostivat enemmistön, joka ajoi uudistuksen läpi parlamentissa.
Vastustajat, jotka edustavat progressiivisia ryhmiä, äänestivät vastaan ja esittivät ankaraa kritiikkiä. He pelkäävät, että uusi lähestymistapa johtaa perusoikeuksien kaventumiseen.
Ihmisoikeus- ja pakolaisjärjestöt puhuvat vaarallisesta muutoksesta Euroopan turvapaikkapolitiikassa. Heidän mukaansa ei-eurooppalaisten on jatkossa vaikeampi saada todellista suojelua Euroopan unionin sisällä.
He varoittavat, että turvapaikanhakijoiden siirtäminen kolmansille maille voi johtaa tilanteisiin, joissa ihmisillä on heikompi oikeudellinen suoja. On myös pelko, että vastuut siirtyvät EU:n ulkopuolelle.
Kannattajat korostavat, että säännöt ovat tarpeen turvapaikkajärjestelmän hallittavuuden säilyttämiseksi. He toteavat, että jäsenvaltioiden on saatava parempi kontrolli muuttoliikkeistä.
Parlamentin hyväksynnällä on otettu seuraava askel Euroopan turvapaikkapolitiikan uudistamisessa. Myöhemmin tänä vuonna EU-maiden ja parlamentin on vielä sovittava monista toimeenpanon yksityiskohdista. Tähän sisältyy myös kysymys siitä, pitäisikö EU-maiden ottaa toisiltaan turvapaikanhakijoita vastaan tai osallistua yhteisesti kustannuksiin.