Euroopan parlamentti ilmaisi viime viikolla sitomattomassa päätöslauselmassa huolensa vakavasta demokraattisen tilanteen heikkenemisestä Georgiassa. Mainittuna olivat muun muassa äskettäinen ulkomaisiin vaikutteisiin liittyvä laki, mielenosoittajien sorto ja opposition jäsenten uhkailu. Nämä kehityskulut ovat ristiriidassa eurooppalaisten arvojen ja normien kanssa.
Georgian pääministeri, joka on aiemmin kutsunut eurooppalaista kritiikkiä puolueelliseksi, nimittää päätöslauselmaa "häpeälliseksi" ja "hyväksymättömäksi". Kobasjitzen mukaan ei ole kyse sorrosta tai demokraattisten sääntöjen rikkomisesta. Hän väittää, että eurooppalaiset instituutiot sekaantuvat maan sisäisiin asioihin.
Samaan aikaan Georgiassa kasvaa kuilu proeurooppalaisen presidentin Salome Zurabasjvilin ja Georgian unelman nykyisten vallankäyttäjien välillä, jotka ovat hiljattain omaksuneet Moskovaan painottuvan linjan. Tämä Moskovan-mielinen asenne lisää jännitteitä, kun suuri osa väestöstä yhä pyrkii proeurooppalaiseen suuntaan.
Georgia on virallisesti hakenut EU-jäsenyyttä, mutta liittymisprosessi etenee hitaasti. Vaikka maa sai ehdokasjäsenen statuksen viime vuonna, todellinen liittyminen on vielä kaukana tulevaisuudessa. Hakemus on lisäksi irrotettu kolmesta Länsi-Balkanin maasta, jotka jättivät jäsenhakemuksensa suunnilleen samaan aikaan.
Euroopan unioni haluaa sen sijaan nopeuttaa Ukrainan ja Moldovan jäsenyyttä. Koska Venäjän uhka kasvaa, Bryssel pitää näiden kahden maan nopeaa integraatiota strategisena prioriteettina. Georgia pidetään toistaiseksi kauempana, osittain luottamuksen heikkenemisen vuoksi nykyisiin vallanpitäjiin.
Euroopan parlamentin päätöslauselmassa tuomitaan siksi ei ainoastaan Georgian tilanne, vaan ehdotetaan myös konkreettisia toimia. Näin kehotetaan asettamaan henkilökohtaisia pakotteita muun muassa Bidzina Ivanisjvilille, rikkaalle liikemiehelle, joka nähdään hallituspuolueen vaikuttavana taustahahmona. Myös muut provenäläistä linjaa kannattavat poliitikot ja liikemiehet mainitaan mahdollisten EU-pakotteiden kohteiksi.
Jännitteet Georgian ja EU:n välillä kasvavat edelleen. Kun Bryssel on huolissaan maan liukumisesta autoritaarisiin käytäntöihin, Georgian hallitus jatkaa omaa linjaansa. Tämä asenne ei uhkaa vain EU-jäsenyyden nopeaa toteutumista, vaan myös kansainvälisten kumppaneiden luottamusta maan vakauteen.